Strategiakytkentä sekä epävarmuuden hallinta suuryritysten innovaatioprojektisalkuissa
Anttila, Roosa (2021)
Anttila, Roosa
2021
Tuotantotalouden DI-ohjelma - Master's Programme in Industrial Engineering and Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-11-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110287960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110287960
Tiivistelmä
Innovaatioprojektisalkut liittävät yrityksen lukuisat kehitysprojektit sekä niihin liittyvät toimenpiteet kokonaisuudeksi, jonka tuottamilla innovaatioilla pyritään saavuttamaan yrityksen strategiassa asetetut tavoitteet ja luomaan lisäarvoa liiketoimintaan. Resurssien jakamisen, tiedonkulun sekä tavoitteiden johdonmukaisuus ja selkeys indikoivat onnistunutta salkkujen strategiakytkentää, jonka muodostamisen keinoja tulisikin tutkia tarkemmin. Lisäksi innovaatiotoiminnan hallinnan ja oikeiden valintojen ymmärryksen lisäämiseksi, tulisi salkkuihin vaikuttavia lukuisia epävarmuuksia tunnistaa ja hallita aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Tunnistetut haasteet motivoivat selvittämään vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Miten suuryritykset liittävät innovaatiostrategian projektisalkun hallintaan? Ketkä osallistuvat projektisalkuissa ja niiden rajapinnoilla esiintyvän epävarmuuden tunnistamiseen, ja mitä nämä epävarmuudet ovat? Mitä keinoja suuryrityksillä on näiden epävarmuuksien hallintaan? Työn tavoitteena onkin lisätä ymmärrystä suuryritysten päätöksenteosta, toimijoista ja toimenpiteistä innovaatioprojektisalkuissa strategiakytkennän ja epävarmuuden teemojen kautta.
Työ toteutettiin laadullisena monitapaustutkimuksena, johon osallistui kolme suomalaista suuryritystä teollisuuden toimialoilta. Yritys A toimii metsäteollisuuden alalla, yritys B konepajateollisuudessa, ja yritys C automaatioratkaisujen parissa. Kussakin kohdeyrityksessä on vähintään kaksi innovaatioprojektisalkkua, jolloin yritykset edustavat kattavasti tutkimukseen valittua kontekstia, eli suuryritysten innovaatioprojektisalkkujen muodostamaa kokonaisuutta. Datankeruu toteutettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joihin valittiin harkinnanvaraisesti yhteensä 12 haastateltavaa edustaen monipuolisia kehitystoiminnan tehtäviä. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi työssä käytettiin abduktiivista lähestymistapaa, jonka tarkoituksena oli esittää yleistettäviä päätelmiä niin kirjallisuuskatsauksen kuin tulosaineiston löydösten pohjalta.
Tulokset tukevat lukuisia kirjallisuuden havaintoja innovaatioprojektisalkkujen strategiakytkennän rakentamisen keinoista, niihin vaikuttavista epävarmuustekijöistä, niiden tunnistamiseen osallistuvista toimijoista sekä epävarmuuden hallinnan prosessista, vaikka löydösten pohjalta ei voi täysin yhtenäisiä toimintaohjeita ehdottaa muun muassa yritysten toimialaan liittyvien ominaispiirteiden vuoksi. Suuryritykset näkevät strategiakytkennän merkittävänä keinona innovaatiotoiminnan operatiiviseen ohjaamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen, jolloin sen muodostamiseen panostetaan. Strategiakytkennän rakentamiseksi käytetään inhimillisiä keinoja, kuten avointa kommunikaatiota, sekä teknologisia keinoja, kuten salkunhallintajärjestelmiä, jotka muun muassa auttavat tunnistamaan projektien välisiä eroja. Tulosaineisto laajentaa kirjallisuuden käsitystä epävarmuuden tunnistamiseen osallistuvista toimijoista, joita ovat tyypillisesti liiketoiminta-alueen johtajat, projektipäälliköt, projektisalkun johtajat sekä erikseen tätä varten perustetut tiimit. Tunnistetut epävarmuudet vastaavat pitkälti kirjallisuuden näkemystä, ja ne voidaan jakaa ympäristön, organisaation monimutkaisuuden ja yksittäisen projektin tasolle. Ympäristön epävarmuuksia mainittiin selvästi eniten, ja niitä pidettiin myös vaikutuksiltaan suurimpina. Epävarmuutta hallitaan prosessinomaisesti, jossa jatkuvasti tunnistetaan ja arvioidaan epävarmuuksia, ja reagoidaan niihin. Tulosaineiston pohjalta yritysten toimintatapojen jatkuvuutta epävarmuuden hallinnassa olisi syytä kehittää. Tulevia tutkimuksia varten tulokset kannustavat tarkastelemaan innovaatiotoiminnan ja -strategian välistä yhteyttä muilla toimialoilla, innovaatiokulttuurin kehittämisen keinoja sekä innovaatiotoiminnan menestykseen vaikuttavia toimenpiteitä. Innovation project portfolios connect companies’ numerous development projects and actions related in them into a clear entirety, aimed at achieving the objectives set out in the strategy, and creating added value in the business. Consistency and clarity of the resources, information flows and targets indicate successful strategic linkage in the portfolios, and thus more research is needed to investigate actions for creating that connection. In addition to that, portfolios are affected by various uncertainties, that should be identified and managed more comprehensively in order to increase understanding of the right choices and innovation operations. Identified challenges motivate to find answers to the following research questions: How do large companies connect innovation strategy with their portfolio management? Who participates in uncertainty identification in the portfolios and in their interfaces, and what uncertain-ties are identified? How can large companies manage the identified uncertainty? The main objective for the thesis is to increase understanding of the decision making, persons involved, and actions in the innovation project portfolios through the themes of strategic linkage and uncertainty.
This research was conducted as a qualitative multiple-case study involving three large Finnish companies from different industrial fields. Company A operates in the forest industry, company B in the engineering industry, and company C in the automation solutions. Each company has at least two innovation project portfolios to represent comprehensively the chosen context for the research, which is entirety of the large companies’ innovation project portfolios. Data collection was carried out with semi-structured interviews with 12 persons. Discretionally selected interviewees worked in varied portfolio management tasks. Abductive approach, which combines literature and results data, was selected to answer universally into the research questions.
The results support various literature observations on the means of constructing the strategic linkage in innovation project portfolios, uncertainties affecting to them, persons involved into uncertainty identification and uncertainty management process, although it is not possible to propose uniform guidelines due to the characteristics of the companies’ industries. Large companies see strategic linkage important in managing innovation activities operatively and achieving the set targets. Human means, as open communication, and technological means, as portfolio management systems, are used to build the linkage. The results expand the literature's understanding of the actors involved in identifying uncertainty, which are typically business area managers, project managers, project portfolio managers, and separately established teams. The identified uncertainties largely correspond to the literature, and can be divided into the level of environment, organizational complexity, and individual project. Environmental uncertainties were clearly mentioned the most, and those were also considered to have the greatest impact on companies. Uncertainty management is a process, where uncertainties are continuously identified, assessed, and responded to. Based on the results data, the continuity of companies' operating methods in managing uncertainty should be developed. The results encourage further research examine the connection between innovation activities and strategy in other industries, the means of creating an innovation culture and the means of influencing the success of innovation activities.
Työ toteutettiin laadullisena monitapaustutkimuksena, johon osallistui kolme suomalaista suuryritystä teollisuuden toimialoilta. Yritys A toimii metsäteollisuuden alalla, yritys B konepajateollisuudessa, ja yritys C automaatioratkaisujen parissa. Kussakin kohdeyrityksessä on vähintään kaksi innovaatioprojektisalkkua, jolloin yritykset edustavat kattavasti tutkimukseen valittua kontekstia, eli suuryritysten innovaatioprojektisalkkujen muodostamaa kokonaisuutta. Datankeruu toteutettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joihin valittiin harkinnanvaraisesti yhteensä 12 haastateltavaa edustaen monipuolisia kehitystoiminnan tehtäviä. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi työssä käytettiin abduktiivista lähestymistapaa, jonka tarkoituksena oli esittää yleistettäviä päätelmiä niin kirjallisuuskatsauksen kuin tulosaineiston löydösten pohjalta.
Tulokset tukevat lukuisia kirjallisuuden havaintoja innovaatioprojektisalkkujen strategiakytkennän rakentamisen keinoista, niihin vaikuttavista epävarmuustekijöistä, niiden tunnistamiseen osallistuvista toimijoista sekä epävarmuuden hallinnan prosessista, vaikka löydösten pohjalta ei voi täysin yhtenäisiä toimintaohjeita ehdottaa muun muassa yritysten toimialaan liittyvien ominaispiirteiden vuoksi. Suuryritykset näkevät strategiakytkennän merkittävänä keinona innovaatiotoiminnan operatiiviseen ohjaamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen, jolloin sen muodostamiseen panostetaan. Strategiakytkennän rakentamiseksi käytetään inhimillisiä keinoja, kuten avointa kommunikaatiota, sekä teknologisia keinoja, kuten salkunhallintajärjestelmiä, jotka muun muassa auttavat tunnistamaan projektien välisiä eroja. Tulosaineisto laajentaa kirjallisuuden käsitystä epävarmuuden tunnistamiseen osallistuvista toimijoista, joita ovat tyypillisesti liiketoiminta-alueen johtajat, projektipäälliköt, projektisalkun johtajat sekä erikseen tätä varten perustetut tiimit. Tunnistetut epävarmuudet vastaavat pitkälti kirjallisuuden näkemystä, ja ne voidaan jakaa ympäristön, organisaation monimutkaisuuden ja yksittäisen projektin tasolle. Ympäristön epävarmuuksia mainittiin selvästi eniten, ja niitä pidettiin myös vaikutuksiltaan suurimpina. Epävarmuutta hallitaan prosessinomaisesti, jossa jatkuvasti tunnistetaan ja arvioidaan epävarmuuksia, ja reagoidaan niihin. Tulosaineiston pohjalta yritysten toimintatapojen jatkuvuutta epävarmuuden hallinnassa olisi syytä kehittää. Tulevia tutkimuksia varten tulokset kannustavat tarkastelemaan innovaatiotoiminnan ja -strategian välistä yhteyttä muilla toimialoilla, innovaatiokulttuurin kehittämisen keinoja sekä innovaatiotoiminnan menestykseen vaikuttavia toimenpiteitä.
This research was conducted as a qualitative multiple-case study involving three large Finnish companies from different industrial fields. Company A operates in the forest industry, company B in the engineering industry, and company C in the automation solutions. Each company has at least two innovation project portfolios to represent comprehensively the chosen context for the research, which is entirety of the large companies’ innovation project portfolios. Data collection was carried out with semi-structured interviews with 12 persons. Discretionally selected interviewees worked in varied portfolio management tasks. Abductive approach, which combines literature and results data, was selected to answer universally into the research questions.
The results support various literature observations on the means of constructing the strategic linkage in innovation project portfolios, uncertainties affecting to them, persons involved into uncertainty identification and uncertainty management process, although it is not possible to propose uniform guidelines due to the characteristics of the companies’ industries. Large companies see strategic linkage important in managing innovation activities operatively and achieving the set targets. Human means, as open communication, and technological means, as portfolio management systems, are used to build the linkage. The results expand the literature's understanding of the actors involved in identifying uncertainty, which are typically business area managers, project managers, project portfolio managers, and separately established teams. The identified uncertainties largely correspond to the literature, and can be divided into the level of environment, organizational complexity, and individual project. Environmental uncertainties were clearly mentioned the most, and those were also considered to have the greatest impact on companies. Uncertainty management is a process, where uncertainties are continuously identified, assessed, and responded to. Based on the results data, the continuity of companies' operating methods in managing uncertainty should be developed. The results encourage further research examine the connection between innovation activities and strategy in other industries, the means of creating an innovation culture and the means of influencing the success of innovation activities.