”Kirjallisuudenopetuksen tärkein tehtävä” : Peruskoulun yläasteen äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien käsityksiä ja kokemuksia lukemiseen innostamisesta
Myllymaa, Jenny (2021)
Myllymaa, Jenny
2021
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma - Master´s Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-11-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110277918
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110277918
Tiivistelmä
Tutkielmassani kartoitan peruskoulun yläasteen äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien käsityksiä ja kokemuksia lukuinnon edistämiseen liittyen. Tutkimuskysymykseni ovat:
1. Miten peruskoulun yläasteella äidinkieltä ja kirjallisuutta opettaneet määrittelevät lukemaan innostamisen opetuksessa? Mitä lukuinnon edistäminen heille tarkoittaa ja millaista arvoa he sille antavat?
2. Miten peruskoulun yläasteella äidinkieltä ja kirjallisuutta opettaneet toteuttavat lukuinnon edistämistä käytännössä opetuksessaan ja pedagogisessa toiminnassaan? Minkälaisia työkaluja heillä on lukuinnon edistämiseen, ja mistä he ovat niitä saaneet?
3. Miten peruskoulun yläasteella äidinkieltä ja kirjallisuutta opettaneet kokevat onnistuneensa lukuinnon edistämisessä? Mitkä tekijät heidän mielestään vaikuttavat lukuinnon edistämisen onnistumisessa?
4. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia tutkimukseen vastanneiden opettajien käsityksissä ja kokemuksissa on? Miten käsitykset ja kokemukset suhteutuvat valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelmaan (2014)?
Lähestyn tutkimuksen aihetta kirjallisuudenopetuksen, valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman lukuinnon edistämiseen liittyvien linjauksien ja transaktioteorian näkökulmasta. Tutkimusaineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella, jonka laatimisen taustalla on neljä puolistrukturoitua henkilöhaastattelua. Kyselyyn vastasi 32 äidinkieltä ja kirjallisuutta peruskoulun yläasteella opettanutta henkilöä. Tutkimus on luonteeltaan fenomenografinen eli yksilöllisiä käsityksiä tarkasteleva ja vertaileva. Lukuintoon ja erityisesti lukutaitoon liittyvät kysymykset ovat olleet viime vuosina puheenaiheena, mutta tutkimusta opettajanäkökulmasta ei ole juurikaan tehty. Lisäksi lukutaitoon ja lukuintoon liittyvät tutkimukset tuntuvat painottuvan pitkälti peruskoulun ala-asteen näkökulmaan.
Tutkimuksen analyysi perustuu aineistossa ilmenneiden lukuintokäsitysten, lukemiseen innostamisen toteutustapojen ja opettajien onnistumisen kokemuksien tarkastelusta suhteessa valtakunnallisen opetus-suunnitelman 2014 painotuksiin lukuinnosta. Tein johtopäätöksiä vertailemalla opettajien lukemiseen innostamisen tapoja ja niiden taustalla olleita käsityksiä onnistumisen kokemukseen. Lisäksi kartoitin tahoja, joilta opettajat kokevat saavansa tukea lukuinnon edistämiseen, pedagogisen ympäristön vaikutusta lukuintoon sekä opettajien ideoita oman toimintansa kehittämiseen lukuinnon hyväksi. Tärkeimpiä johtopäätöksiä ovat monilukutaidon korostamisen, eriyttämisen ja lukukokemuksen monipuolisten käsittelytapojen näyttäytyminen lukuintoa edistävinä tekijöinä. Vastaajien ja opetussuunnitelman yhtäläisyydet osoittavat myös, että opettajien käsitykset ja kokemukset lukemiseen innostamisesta peilaavat valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 painotuksia.
1. Miten peruskoulun yläasteella äidinkieltä ja kirjallisuutta opettaneet määrittelevät lukemaan innostamisen opetuksessa? Mitä lukuinnon edistäminen heille tarkoittaa ja millaista arvoa he sille antavat?
2. Miten peruskoulun yläasteella äidinkieltä ja kirjallisuutta opettaneet toteuttavat lukuinnon edistämistä käytännössä opetuksessaan ja pedagogisessa toiminnassaan? Minkälaisia työkaluja heillä on lukuinnon edistämiseen, ja mistä he ovat niitä saaneet?
3. Miten peruskoulun yläasteella äidinkieltä ja kirjallisuutta opettaneet kokevat onnistuneensa lukuinnon edistämisessä? Mitkä tekijät heidän mielestään vaikuttavat lukuinnon edistämisen onnistumisessa?
4. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia tutkimukseen vastanneiden opettajien käsityksissä ja kokemuksissa on? Miten käsitykset ja kokemukset suhteutuvat valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelmaan (2014)?
Lähestyn tutkimuksen aihetta kirjallisuudenopetuksen, valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman lukuinnon edistämiseen liittyvien linjauksien ja transaktioteorian näkökulmasta. Tutkimusaineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella, jonka laatimisen taustalla on neljä puolistrukturoitua henkilöhaastattelua. Kyselyyn vastasi 32 äidinkieltä ja kirjallisuutta peruskoulun yläasteella opettanutta henkilöä. Tutkimus on luonteeltaan fenomenografinen eli yksilöllisiä käsityksiä tarkasteleva ja vertaileva. Lukuintoon ja erityisesti lukutaitoon liittyvät kysymykset ovat olleet viime vuosina puheenaiheena, mutta tutkimusta opettajanäkökulmasta ei ole juurikaan tehty. Lisäksi lukutaitoon ja lukuintoon liittyvät tutkimukset tuntuvat painottuvan pitkälti peruskoulun ala-asteen näkökulmaan.
Tutkimuksen analyysi perustuu aineistossa ilmenneiden lukuintokäsitysten, lukemiseen innostamisen toteutustapojen ja opettajien onnistumisen kokemuksien tarkastelusta suhteessa valtakunnallisen opetus-suunnitelman 2014 painotuksiin lukuinnosta. Tein johtopäätöksiä vertailemalla opettajien lukemiseen innostamisen tapoja ja niiden taustalla olleita käsityksiä onnistumisen kokemukseen. Lisäksi kartoitin tahoja, joilta opettajat kokevat saavansa tukea lukuinnon edistämiseen, pedagogisen ympäristön vaikutusta lukuintoon sekä opettajien ideoita oman toimintansa kehittämiseen lukuinnon hyväksi. Tärkeimpiä johtopäätöksiä ovat monilukutaidon korostamisen, eriyttämisen ja lukukokemuksen monipuolisten käsittelytapojen näyttäytyminen lukuintoa edistävinä tekijöinä. Vastaajien ja opetussuunnitelman yhtäläisyydet osoittavat myös, että opettajien käsitykset ja kokemukset lukemiseen innostamisesta peilaavat valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 painotuksia.