Hoidon kiireellisyyden arvio päivystyksessä: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Päivystyksen tarkoituksena on hoitaa kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita. Usein päivystyksissä hoidetaan myös ei-kiireellisiä potilaita ja päivystykset ovat ruuhkautuneita. Hoidon kiireellisyyden arviolla pyritään takaamaan se, että kiireellistä hoitoa tarvitsevien hoidon aloittaminen ei viivästy.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, millaiset tekijät ovat yhteydessä sairaanhoitajan suorittaman hoidon kiireellisyyden arvion osuvuuteen päivystyksessä. Tutkimuskysymykseksi muodostui: Millaiset tekijät ovat yhteydessä sairaanhoitajan tekemän hoidon kiireellisyyden arvion osuvuuteen?

Kirjallisuuskatsauksen kirjallisuushaku tehtiin Cinahl-, Medline- ja Medic-tietokantoihin. Hakusanoina toimivat sairaanhoitaja, päivystys, triage sekä näiden synonyymit ja englanninkieliset vastineet. Sisäänottokriteerinä oli, että tutkimus käsittelee sairaanhoitajan päivystyksessä toteuttaman hoidon kiireellisyyden arvion osuvuuteen yhteydessä olevia tekijöitä, hakutulos on tieteellinen tutkimusartikkeli ja artikkelissa on koko teksti saatavilla. Tietokantarajauksina käytettiin julkaisuvuotta 2011–2021, suomen- tai englanninkielistä julkaisua, tieteellistä vertaisarvioitua tutkimusta sekä hakusanojen löytymistä tiivistelmästä. Hakutulos kokonaisuudessaan tietokantarajausten jälkeen oli 1319, joista kirjallisuuskatsaukseen valikoitui lopulta 21 tutkimusartikkelia koko tekstin sekä Joanna Briggs -instituutin tutkimuksen laadunarvioinnin perusteella. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan sairaanhoitajan hoidon kiireellisyyden arvion osuvuuteen yhteydessä olevia tekijöitä ovat rauhaton työympäristö, triage-protokolla, hoitajan ammatillinen osaaminen, hoitajan ominaisuudet, sosiaalinen vuorovaikutus, potilaan oireet ja potilaan taustatiedot. Hoitajien kokema kiire sekä häiriöt arvioinnin aikana vaikeuttavat oikean hoidon kiireellisyyden arvion tekemistä. Käytössä oleva arviointimenetelmä sekä hoidon kiireellisyyden arvion yhteydessä tehty vieritestaus vaikuttaa hoidon kiireellisyyden arvion osuvuuteen. Hoitajan virheellinen tilannearvio heikentää hoidon kiireellisyyden arvion osuvuutta, kun taas hoitajien kouluttautuminen vaikuttaa positiivisesti hoidon kiireellisyyden arvion osuvuuteen. Työkokemuksen todettiin olevan yhteydessä hoidon kiireellisyyden arvion osuvuuteen. Hoitajan ominaisuuksista persoonalliset piirteet, sukupuoli ja ikä nähtiin olevan yhteydessä hoidon kiireellisyyden arvion osuvuuteen. Hoitajan ja potilaan välinen kommunikaatio sekä hoitajien tiimityöskentely vaikuttivat hoidon kiireellisyyden arvion osuvuuteen. Potilaan oireista yleisoireet, kirurgiset vaivat, kipu, verenkierron häiriöt, rintakipu, hengityksen häiriöt sekä neurologiset häiriöt nähtiin olevan yhteydessä hoidon kiireellisyyden arvion osuvuuteen. Potilaan taustatiedoista potilaan ominaisuudet sekä potilaan perussairaudet vaikuttivat hoidon kiireellisyyden arvion osuvuuteen.

Päivystyksessä tulisi panostaa triage-hoitajien koulutukseen, työympäristöön ja käytössä olevien toimintatapojen, ohjeiden sekä työn apuvälineiden ajantasaisuuteen ja hyödyllisyyteen. Triage-hoitajien koulutuksessa tulisi huomioida myös hoitajien ominaisuuksien sekä potilaan taustatietojen vaikutus päätöksentekoon. Huomioimalla hoidon kiireellisyyden arvion osuvuuteen vaikuttavat tekijät, mahdollistetaan toimivampaa päivystyshoitotyötä sekä edistetään potilasturvallisuutta.