Kansainvälistä kansakuntaa rakentamassa: skotlantilaisuus ja eurooppalaisuus Nicola Sturgeonin poliittisissa puheissa

Abstract

Isossa-Britanniassa järjestettiin vuonna 2016 kansanäänestys, jonka seurauksena maa lopulta erosi Euroopan unionista. Tämä Brexitinä tunnettu ilmiö on nostanut esiin Ison-Britannian sisäisiä eroja ja esimerkiksi Skotlannissa enemmistö äänestäjistä oli EU-jäsenyyden kannalla. Brexitin jälkimainingeissa Skotlannin itsenäistymistä ajava, nationalistinen Skotlannin kansallispuolue (SNP) on ilmaissut tyytymättömyytensä tilanteeseen ja painottanut sitä, että Skotlannin pitäisi olla itsenäinen EU-maa. Tässä tutkielmassa tarkoitus on selvittää, millaista kansallista ja eurooppalaista identiteettiä puolue Skotlannille rakentaa ja miten Brexit on mukana tällaisessa puheessa. Tarkastelen tutkielmassani myös sitä, miten kansallista ja eurooppalaista identiteettiä tuotetaan rinnakkain. Tutkimus osallistuu sekä Brexitin että uusnationalististen liikkeiden tutkimukseen.

Tutkielmassa suhtaudutaan kansalliseen identiteettiin ilmiönä, jota tuotetaan sosiaalisesti kielen ja representaatioiden kautta. Laajemmalta teoreettiselta kehykseltään tutkielma asettuu sosiaalisen konstruktionismin alle. Aineistona käytetään SNP:n johtajan ja Skotlannin pääministerin Nicola Sturgeonin poliittisia puheita, jotka on pidetty Ison-Britannian EU-eroa koskevan kansaäänestyksen jälkeisenä aikana vuonna 2016. Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään retorista diskurssianalyysia, jonka avulla selvitetään, millaisia merkityksiä skotlantilaisuudelle ja eurooppalaisuudelle puheissa rakennetaan ja mitä retorisia keinoja tässä prosessissa käytetään.

Aineistosta tunnistetaan neljä skotlantilaisuudelle annettua merkitystä, joiden kautta kansallista identiteettiä tuotetaan: alistettu Skotlanti, yhtenäiset intressit, alueperustaisuus ja jaetut arvot. Vastaavasti aineistosta identifioidaan kolme eurooppalaisuudelle rakentuvaa merkitystä: suojeleva eurooppalaisuus, eurooppalaisten arvojen historiallinen rakentuminen sekä Skotlannin itsenäistymisen mahdollistava eurooppalaisuus. Näihin merkityksiin liittyy niille ominaisia retorisia keinoja. Puheissa tuotetaan käsitystä yhtenäisestä Skotlannin kansakunnasta, joka on alistetussa asemassa Isossa-Britanniassa. Aineistosta on tunnistettavissa retorisena keinona vahva vastakkainasettelu Skotlannin ja muun Ison-Britannian, erityisesti maan konservatiivihallituksen, välille. Eurooppalaisuus sen sijaan esitetään puheiden retoriikassa sellaisena osana identiteettiä, joka sopii yhteen Skotlannin omien intressien ja arvomaailman kanssa.

Brexit toimii puheissa Skotlannin itsenäistymisen oikeuttavana tekijänä. Vaikka Skotlannin mahdollinen itsenäistyminen rakentuu puheissa ensisijaisesti poliittiseksi ja käytännölliseksi asiaksi, on aineistosta tunnistettavissa yhteiseen historiaan, kulttuuriin ja arvomaailmaan liittyviä puhetapoja, jotka rakentavat käsitystä alueen yhteisestä kansallisesta identiteetistä.