Etätyön vaikutus työyhteisön sosiaaliseen pääomaan

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitetään, onko etätyöhön siirtymisellä ollut vaikutusta työyhteisöjen sosiaaliseen pääomaan. Joulukuussa 2019 alkaneen koronapandemian myötä lukuisat organisaatiot siirtyivät etätöihin. Etätyö oli kasvattanut suosiotaan merkittävästi viime vuosikymmeninen aikana, mutta koronapandemian johdosta etätyöhön siirryttiin myös monissa sellaisissa organisaatioissa, joissa kyseinen työskentelymuoto ei ollut vielä ennestään tuttu. Etätyön katsotaan olevan keskeinen osa tulevaisuuden työelämää, minkä vuoksi on tärkeää selvittää sen vaikutuksia eri osa-alueisiin työyhteisöissä ja organisaatioissa. Etätyön myötä muun muassa työyhteisöjen sosiaalinen toiminta muuttui merkittävästi. Työyhteisö ei ollut enää fyysisesti läsnä, ja kaikki vuorovaikutus ja yhteistoiminta tapahtuu etäyhteyksien välityksellä.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan etätyön vaikutusta työyhteisöjen sosiaaliseen pääomaan, kuten esimerkiksi vuorovaikutukseen, tiedonkulkuun ja yhteistyöhön. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitkä sosiaalisen pääoman tekijät nousevat keskeisiksi etätyössä. Tutkimustulosten avulla etätyötä voidaan kehittää yhtä toimivammaksi niin työntekijöille kuin organisaatioillekin, myös työn sosiaalisesta näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla toimihenkilöhaastatteluilla, joista saatua tietoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen kohteena oli erään kansainvälisen konsernin tytäryhtiön yksikössä toimiva työyhteisö, jossa siirryttiin etätyöhön maaliskuussa 2020.

Tutkimustulosten mukaan etätyö on muuttanut työyhteisön vuorovaikutuskeinoja. Suullinen ja kasvokkainen vuorovaikutus on vähentynyt, kun taas kirjallinen ja teknologiavälitteinen vuorovaikutus on lisääntynyt merkittävästi. Itsenäinen työote ja tehokkuus ovat korostuneet etätyössä. Toisaalta työnteon itsenäistymisen myötä esimerkiksi avun ja tuen pyytäminen on vähentynyt. Työyhteisön kantavia voimia ovat olleet muun muassa jatkuva vuorovaikutus, vankka luottamus, pitkä yhteinen työhistoria, sekä sen myötä muodostunut vahva osaaminen. Etätyö ei ole heikentänyt merkittävästi työyhteisön jäsenten välisiä suhteita ja niihin liittyvää yhteistyötä. Sen sijaan esimerkiksi keskinäisen luottamuksen koetaan jopa parantuneen. Sosiaalinen pääoma ei siis itsessään ole juuri muuttunut etätyön myötä, mutta sen tekijät ja ulottuvuudet ovat saaneet uusia merkityksiä. Tutkimus osoittaa, että selkeät toimintaohjeet, jatkuva vuorovaikutus ja toimivat sosiaaliset suhteet mahdollistavat sosiaalisen pääoman ylläpitämisen myös etäyhteyksin.