Elinkeinoelämän huomioiminen kaupunkiseutusuunnittelussa Tampereen ja Oulun MAL-sopimusalueilla
Aaltonen, Tommi (2021)
2021
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-10-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110217749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110217749
Tiivistelmä
Väestö keskittyy niin maailmalla kuin Suomessakin enenevissä määrin suurille kaupunkiseuduille. Tämä voimakas kasvu aiheuttaa kaupunkiseuduille sekä mahdollisuuksia että haasteita. Samalla niiden asema koko Suomen kilpailukyvyn kannalta vahvistuu, sillä etenkin tuottavimmat, korkeaa koulutusta edellyttävät toimialat keskittyvät näihin kasvaviin kaupunkiseutuihin. Kasvun hallinta siten, että kaupunkiseutu pysyy toimivana, viihtyisänä ja samalla kestävään kehitykseen nojautuva, on synnyttänyt tarpeen kehittää niitä kokonaisvaltaisella, strategisella otteella. Tähän tarpeeseen vastaa valtion ja suurten kaupunkiseutujen kuntien välillä solmittava maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan elinkeinoelämän huomioimista kaupunkiseutusuunnittelussa Tampereen ja Oulun kaupunkiseuduilla erityisesti MAL-sopimuksen ja -prosessin kautta. Lähtökohtana työlle oli se, että elinkeinoelämällä on keskeinen rooli kaupunkiseutujen menestymisessä, mutta itse MAL-sopimuksessa elinkeinot näkyvät heikosti. Siten tutkimuksen keskiöön nousee elinkeinoelämän elinvoiman varmistaminen tiivistyen kasvavilla kaupunkiseuduilla. Tarkastelu painottuu MAL-sopimukseen ja -prosessiin, mutta koska niiden roolia on vaikea erottaa muusta seudulla tapahtuvasta suunnittelusta, niin tarkastelua tuli suorittaa myös laajemmasta seudullisen suunnittelun näkökulmasta.
Tutkielman aineisto koostuu kuudesta haastattelusta, joissa oli yhteensä kahdeksan haastateltavaa. Haastattelut suoritettiin keväällä 2021. Haastattelut jakautuivat tasan Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen välillä, ja niissä ääneen pääsivät niin MAL-sopimusten alueellisia osapuolia kuin elinkeinoelämän edunvalvontajärjestöjä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkielman tulokset osoittavat, että elinkeinoelämää kuunnellaan kaupunkiseutusuunnittelussa ja MAL-prosessissa. Elinkeinoelämän toimijat kokevat, että he pystyvät myös tarvittaessa niihin vaikuttamaan. Kummallakin kaupunkiseudulla suunnittelua tehdään hyvässä yhteistyössä, ja seutujen eri toimijat ajavat yhdessä sovittua kehityskuvaa eteenpäin. Elinkeinoelämän elinvoiman edellytyksenä nähdään kaupunkirakenteen tiivistäminen. Tampereella tiivistäminen on hyvässä vauhdissa raideliikennejärjestelmän ja sisäisen saavutettavuuden kehittyessä. Oulussa sen tarve tunnistetaan, mutta käytännössä toimenpiteet keskittyvät seudun roolin Pohjois-Suomen logistiikkakeskuksena parantamiseen, eli ulkoiseen saavutettavuuteen, ja erityisesti logistiikan osalta. Molemmilla seuduilla esille nousi huoli uusien työpaikka-alueiden joukkoliikennesaavutettavuudesta. Elinkeinojen todellisen liikkumistarpeen määrittely nähtiinkin asiana, johon voitaisiin vastata laajentamalla MAL-sopimus palvelut ja elinkeinot huomioivaksi MALPE-sopimukseksi.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan elinkeinoelämän huomioimista kaupunkiseutusuunnittelussa Tampereen ja Oulun kaupunkiseuduilla erityisesti MAL-sopimuksen ja -prosessin kautta. Lähtökohtana työlle oli se, että elinkeinoelämällä on keskeinen rooli kaupunkiseutujen menestymisessä, mutta itse MAL-sopimuksessa elinkeinot näkyvät heikosti. Siten tutkimuksen keskiöön nousee elinkeinoelämän elinvoiman varmistaminen tiivistyen kasvavilla kaupunkiseuduilla. Tarkastelu painottuu MAL-sopimukseen ja -prosessiin, mutta koska niiden roolia on vaikea erottaa muusta seudulla tapahtuvasta suunnittelusta, niin tarkastelua tuli suorittaa myös laajemmasta seudullisen suunnittelun näkökulmasta.
Tutkielman aineisto koostuu kuudesta haastattelusta, joissa oli yhteensä kahdeksan haastateltavaa. Haastattelut suoritettiin keväällä 2021. Haastattelut jakautuivat tasan Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen välillä, ja niissä ääneen pääsivät niin MAL-sopimusten alueellisia osapuolia kuin elinkeinoelämän edunvalvontajärjestöjä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkielman tulokset osoittavat, että elinkeinoelämää kuunnellaan kaupunkiseutusuunnittelussa ja MAL-prosessissa. Elinkeinoelämän toimijat kokevat, että he pystyvät myös tarvittaessa niihin vaikuttamaan. Kummallakin kaupunkiseudulla suunnittelua tehdään hyvässä yhteistyössä, ja seutujen eri toimijat ajavat yhdessä sovittua kehityskuvaa eteenpäin. Elinkeinoelämän elinvoiman edellytyksenä nähdään kaupunkirakenteen tiivistäminen. Tampereella tiivistäminen on hyvässä vauhdissa raideliikennejärjestelmän ja sisäisen saavutettavuuden kehittyessä. Oulussa sen tarve tunnistetaan, mutta käytännössä toimenpiteet keskittyvät seudun roolin Pohjois-Suomen logistiikkakeskuksena parantamiseen, eli ulkoiseen saavutettavuuteen, ja erityisesti logistiikan osalta. Molemmilla seuduilla esille nousi huoli uusien työpaikka-alueiden joukkoliikennesaavutettavuudesta. Elinkeinojen todellisen liikkumistarpeen määrittely nähtiinkin asiana, johon voitaisiin vastata laajentamalla MAL-sopimus palvelut ja elinkeinot huomioivaksi MALPE-sopimukseksi.