Keskitetyn pysäköinnin toimivuuteen vaikuttavat tekijät
Auerma, Riku (2021)
2021
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-10-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110197689
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110197689
Tiivistelmä
Tiivistyvä kaupunki tarvitsee tehokkaita pysäköintiratkaisuita ja pysäköinnin hallintaa palvellakseen kaikkia kaupungin asukkaita. Keskitetyt pysäköintiratkaisut ovat yksi tapa tehostaa pysäköinnin järjestämistä ja vapauttaa tilaa kaupungissa muiden toimintojen käyttöön. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa keskitetyn pysäköinnin ominaisuudet ja ratkaisulle soveltuvimmat alueet.
Keskitettyyn pysäköintiin vaikuttavia tekijöitä selvitettiin työssä Tampereen seudulle tehdyn kyselyn ja asiantuntijahaastatteluiden avulla. Kyselyllä tutkittiin pysäköinnin hyväksyttävää etäisyyttä, tarvetta pysäköintilaitoksessa oleville lisäpalveluille sekä pysäköinnin hinnan kipurajaa. Haastatteluiden avulla kartoitettiin kokemuksia keskitetyn pysäköinnin hyödyntämisestä sekä suunnittelun kannalta olennaisista asioista.
Diplomityöhön tehdyn kyselyn vastaajista yli puolet ei ollut valmis kävelemään asumisen pysäköintiin yli 500 metriä. Lisäksi yli 55-vuotiaista vastaajista alle puolet oli valmis kävelemään pysäköintiin 300–500 metriä. Eniten maksuvalmiutta sekä suosiota pysäköintilaitoksen lisäarvopalveluista keräsivät auton lämmitystolpat ja tilat pienille auton huoltotöille. Muissa vaihtoehdoissa maksuvalmiutta saattoi esiintyä melko paljon, mutta palveluiden tarvitsijoiden osuus jäi alle puoleen vastaajista. Kyselyn perusteella voitiin lisäksi havaita maksuhalukkuuden olevan melko vähäistä pysäköintilaitoksen aiheuttamien kulujen kattamiseen, kun pysäköintilaitos oli yli 500 metrin etäisyydellä asumisesta. Kyselyn tuloksia ei voida yleistää koko Tampereen seudun väestöön, koska aineiston edustavuudessa havaittiin muutamia puutteita.
Haastatteluiden perusteella kunnalla on keskeinen rooli keskitetyn pysäköinnin toteuttamisessa. Pysäköinnin heikon kannattavuuden takia yksityisten sijoittajien kiinnostus pysäköinnin järjestämiseen voi olla heikkoa. Kuntavetoisuus mahdollistaa myös helpommin halutun pysäköintipolitiikan toteuttamisen. Tutkimuksen perusteella keskitetty pysäköinti on helpointa toteuttaa uusilla alueilla. Näillä alueilla keskitetyn pysäköinnin rakentaminen ja hallinnointi on yksinkertaisinta toteuttaa. Täydennysrakentamisen haasteeksi koettiin kirjallisuuden ja haastatteluiden perusteella hallintomallin sekavuus ja hallintomalliin liittyvät ongelmat.
Maanpäällisen pysäköintilaitoksen ihanteellisena kokona voidaan pitää yli 400 autopaikkaa. Tällainen ratkaisu on melko halpa toteuttaa autopaikkaa kohti, ja se mahdollistaa kävelyetäisyyksien pitämisen alle 300 metrin pituisina. Nykyisten keskitettyä pysäköintiä hyödyntävien alueiden analyysin ja kirjallisuuden perusteella voitiin tunnistaa joitakin yhteisiä piirteitä alueiden välillä: alueet sijaitsevat muutaman kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta, niistä on hyvät joukkoliikenteen yhteydet, aluetehokkuus on yli 0,5 ja rakennusoikeuden hinta ylittää usein 400e/kem2.
Keskitettyyn pysäköintiin vaikuttavia tekijöitä selvitettiin työssä Tampereen seudulle tehdyn kyselyn ja asiantuntijahaastatteluiden avulla. Kyselyllä tutkittiin pysäköinnin hyväksyttävää etäisyyttä, tarvetta pysäköintilaitoksessa oleville lisäpalveluille sekä pysäköinnin hinnan kipurajaa. Haastatteluiden avulla kartoitettiin kokemuksia keskitetyn pysäköinnin hyödyntämisestä sekä suunnittelun kannalta olennaisista asioista.
Diplomityöhön tehdyn kyselyn vastaajista yli puolet ei ollut valmis kävelemään asumisen pysäköintiin yli 500 metriä. Lisäksi yli 55-vuotiaista vastaajista alle puolet oli valmis kävelemään pysäköintiin 300–500 metriä. Eniten maksuvalmiutta sekä suosiota pysäköintilaitoksen lisäarvopalveluista keräsivät auton lämmitystolpat ja tilat pienille auton huoltotöille. Muissa vaihtoehdoissa maksuvalmiutta saattoi esiintyä melko paljon, mutta palveluiden tarvitsijoiden osuus jäi alle puoleen vastaajista. Kyselyn perusteella voitiin lisäksi havaita maksuhalukkuuden olevan melko vähäistä pysäköintilaitoksen aiheuttamien kulujen kattamiseen, kun pysäköintilaitos oli yli 500 metrin etäisyydellä asumisesta. Kyselyn tuloksia ei voida yleistää koko Tampereen seudun väestöön, koska aineiston edustavuudessa havaittiin muutamia puutteita.
Haastatteluiden perusteella kunnalla on keskeinen rooli keskitetyn pysäköinnin toteuttamisessa. Pysäköinnin heikon kannattavuuden takia yksityisten sijoittajien kiinnostus pysäköinnin järjestämiseen voi olla heikkoa. Kuntavetoisuus mahdollistaa myös helpommin halutun pysäköintipolitiikan toteuttamisen. Tutkimuksen perusteella keskitetty pysäköinti on helpointa toteuttaa uusilla alueilla. Näillä alueilla keskitetyn pysäköinnin rakentaminen ja hallinnointi on yksinkertaisinta toteuttaa. Täydennysrakentamisen haasteeksi koettiin kirjallisuuden ja haastatteluiden perusteella hallintomallin sekavuus ja hallintomalliin liittyvät ongelmat.
Maanpäällisen pysäköintilaitoksen ihanteellisena kokona voidaan pitää yli 400 autopaikkaa. Tällainen ratkaisu on melko halpa toteuttaa autopaikkaa kohti, ja se mahdollistaa kävelyetäisyyksien pitämisen alle 300 metrin pituisina. Nykyisten keskitettyä pysäköintiä hyödyntävien alueiden analyysin ja kirjallisuuden perusteella voitiin tunnistaa joitakin yhteisiä piirteitä alueiden välillä: alueet sijaitsevat muutaman kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta, niistä on hyvät joukkoliikenteen yhteydet, aluetehokkuus on yli 0,5 ja rakennusoikeuden hinta ylittää usein 400e/kem2.