Elämän äärellä: Kätilöiden hoivaetiikka ja tunnetyö sikiön poikkeavuuksien seulonnoissa

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen kätilöiden ajatuksia sikiöseulontojen etiikasta sekä sitä, miten he tekevät hoivaa eettisesti työssään sikiöseulontojen parissa. Sikiöseulontojen tavoitteena on saada tietoa sikiön terveydentilasta ja havaita mahdolliset poikkeavuudet raskauden mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kaikkia poikkeavuuksia ei voida seulontatutkimuksissa havaita ja toisaalta seulontatuloksen osoittama kohonnut riski poikkeavuudelle ei vielä tarkoita, että lapsi syntyisi vammaisena. Sikiöseulonnat herättävät eettistä keskustelua esimerkiksi vammaisten lasten oikeudesta syntyä ja seulontoihin liittyvästä tietoisen valinnan toteutumisesta. Vuodesta 2010 sikiöseulontojen järjestäminen on ollut kuntien vastuulla ja seulontoja tulee tarjota kaikille raskaana oleville. Seulontoihin osallistuminen on lääketieteen etiikan mukaisesti vapaaehtoista ja vanhempien tulee saada päätöksensä tueksi riittävästi informaatiota.

Yhteiskuntatieteellisessä keskustelussa sikiöseulontoja on lähestytty muun muassa sikiön olemuksen ja sosiaalisten suhteiden kautta, teknologian välittämänä ruumiillisuutena sekä jonkin verran myös eettisenä problematiikkana. Omalla tutkielmallani osallistun keskusteluun vähemmän tutkitusta näkökulmasta: tutkielmani keskiössä ovat sikiöseulontojen parissa työskentelevät kätilöt. Olen kiinnostunut siitä, miten kätilöt merkityksellistävät sikiöseulontoja ja tekevät hoivaa eettisesti. Lisäksi tarkastelen kätilöiden tekemää tunnetyötä osana hoivan etiikkaa ja kätilöiden kertomuksia. Laadullinen aineistoni koostuu viiden kätilön haastatteluista, jotka on toteutettu vuoden 2020 kesän ja syksyn aikana. Aineiston analyysin olen toteuttanut teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, jossa teoreettisena viitekehyksenä on toiminut erityisesti Virginia Heldin teoria hoivaetiikasta sekä Arlie Russell Hochschildin tunnetyön käsite. Tutkielmani asettuu osaksi hoivatutkimusta sekä affektien, tunteiden ja emotionaalisen työn tutkimusta. Lisäksi tutkielmani osallistuu sosiologian kentällä käytyyn uuteen keskusteluun etiikasta, jossa filosofisten teorioiden sijaan etiikkaa tarkastellaan ennen kaikkea käytännön toimintana.

Aineistossani kätilöt kokevat sikiöseulontoihin liittyvän monenlaista eettistä problematiikkaa. Eettiset haastavuudet jakautuvat tutkielmassani kolmen kategorian alle: sikiöseulontakäytäntöihin ja -tutkimusmenetelmiin liittyvään epävarmuuteen, kulttuuristen ja etnisten eroavaisuuksien tuottamiin eettisiin haasteisiin sekä seulontateknologian ja sen kehityksen yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen merkitykseen. Kätilöiden kertomuksissa tunteet ovat suuressa roolissa sikiöseulontatyössä. Hoivaetiikalle ominaiset tunteet, kuten empatia, inhimillisyys ja responsiivisuus näyttäytyivät merkityksellisinä vuorovaikutustilanteissa raskaana olevien kanssa. Kätilöiden tulee kuitenkin tunnistaa, millaisia tunteita kätilön on ammattiroolinsa puitteissa hyväksyttävää osoittaa ja toimittava niiden mukaisesti. Kätilöt tekevät aktiivisesti tunnetyötä eli pyrkivät luomaan tietynlaisen tunneilmapiirin tai välittämään jotakin tiettyjä tunteita, kuten välittämistä, tyynnyttelyä tai kannustusta. Huomioidessaan tilanteiden ja yksilöiden ainutlaatuisuuden kätilöt myös tekevät hoivaa eettisesti. Hoivaetiikan mukaisesti kätilöt pyrkivät kohtaamaan kunkin raskaana olevan heidän yksilöllisistä lähtökohdistaan ja tunnistamaan, millaista tietoa ja tukea hän tarvitsee. Hoivaetiikka ja tunnetyö näyttävätkin kätilöiden kertomuksissa usein limittyvän. Erityisesti tunteet ja niihin liittyvä työ korostuvat aineistossani merkittävänä osana kätilöiden hoivaetiikkaa, sillä kautta aineistoni tunteet ohjaavat eettistä toimintaa ja vuorovaikutusta kätilön ja raskaana olevan henkilön välillä.