”Suomi. Ei kikkailua. Ei liittovaltiota. #Perussuomalaiset”: Perussuomalaisten kansanedustajien poliittisen puheen tyyli ja retoriikka Twitterissä

Abstract

Twitteristä on tullut yksi keskeinen poliittisen puheen areena, jonka myös kansanedustajat ovat omaksuneet viestintänsä välineeksi. Kansanedustajat voivat käyttää Twitteriä muun muassa omien poliittisten näkemysten ja mielipiteiden esittämiseen, kampanjointiin, omasta kansanedustajantyöstä kertomiseen sekä erilaisista poliittisista ja ajankohtaisista aiheista keskustelemiseen. Twitterin avoimuuden ansiosta ääneen pääsee entistä helpommin ja halvemmin, eikä puhetta rajoita parlamentaarisen puheen normit tai perinteisen median seula. Kansanedustajat ovat merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa, jolloin myös heidän esittämällään poliittisella puheella ja heidän puheessaan käyttämällä retoriikalla on merkitystä.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten perussuomalaiset kansanedustajat käyttävät Twitteriä poliittisen viestinnän kanavana ja millaista retoriikkaa he Twitterissä esittämässään poliittisessa puheessa käyttävät. Perussuomalaisten kansanedustajien julkaisemia tviittejä analysoimalla muodostetaan kuva perussuomalaisille tyypillisestä poliittisen puheen tyylistä sekä siinä käytetyistä retorisista vaikuttamisen, vakuuttamisen ja suostuttelun keinoista. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisia populistisen puhetyylin elementtejä perussuomalaisten kansanedustajien tviiteissä ilmenee, ja voiko perussuomalaisia pitää Twitter-puheen perusteella populisteina.

Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu poliittista puhetta ja retoriikkaa, populismia sekä Twitteriä ja sen poliittista käyttöä käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta. Keskeisessä roolissa ovat myös tutkimuksen teoreettisen analyysikehikon perustan muodostavat Arja Jokisen esittämät vakuuttavan ja suostuttelevan retoriikan keinot sekä Ilkka Ruostetsaaren ja Jan Jagersin & Stefaan Walgraven kuvaamat populistisen poliittisen puheen elementit.

Tutkielmassa tarkastellaan perussuomalaisten kansanedustajien Twitterissä julkaisemia viestejä kuukauden ajalta huhti-toukokuussa 2021. Tutkimus etenee kahdessa vaiheessa. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan määrällisen sisällönanalyysin avulla perussuomalaisten kansanedustajien Twitterin käytön aktiivisuutta, käyttötapoja ja vaikuttavuutta. Määrällisen analyysin avulla tunnistetaan Twitter-viestinnässään aktiivisimmat ja näkyvimmät perussuomalaiset kansanedustajat, ja poimitaan heistä yhdeksän laadullisen sisällönanalyysin kohteeksi. Tutkimuksen toisen vaiheen retorisessa analyysissä syvennytään tarkemmin perussuomalaisten kansanedustajien tviiteissään käyttämään puhetyyliin ja retorisiin keinoihin sekä puheessa ilmenevään populismiin.

Analyysin tulokset osoittavat, että Twitter on otettu laajasti käyttöön perussuomalaisten kansanedustajien keskuudessa. Twitter-viestinnän aktiivisuus ja viestien vaikuttavuus kuitenkin hajaantuvat merkittävästi ja huomioarvo keskittyy muutamille tunnetuille ja äänekkäästi Twitterissä viestiville perussuomalaisille kansanedustajille. Perusuomalaiset kansanedustajat käyttävät Twitteriä lähes yksinomaan poliittisen viestinnän välineenä. Puheessa keskitytään ennen kaikkea poliittisiin teemoihin ja tapahtumiin, erityisesti Perussuomalaisille keskeisten poliittisten tavoitteiden ajamiseen ja omien poliittisten näkemysten ilmaisemiseen. Retorisena strategiana korostuu erityisesti hyökkäävä retoriikka, joka ilmenee perussuomalaisten kansanedustajien tviiteissä muun muassa voimakkaan kriittisenä, muita arvostelevana ja vastakkainasettelua rakentavana puhetyylinä. Kriittisen sävyn ohella leimalliseksi piirteeksi nousee myös nokitteleva puhetyyli. Perussuomalaisten kansanedustajien tviiteissä ilmenee useita populismin piirteitä, kuten vahvaa eliitti- ja politiikkavastaisuutta, Suomen ja suomalaisten puolustamista ja maahanmuuton kritisointia, sekä populistiselle puhetyylille ominaisia elementtejä, kuten kärjekästä, räväkkää ja kansanomaista kielenkäyttöä. Perussuomalaisen kansanedustajien Twitterissä esittämää poliittista puhetta voi analyysin perusteella pitää monelta osin populistisena.