Post-Bronchiolitis Lung Function : Long-term outcome after hospitalisation in early infancy
Riikonen, Riikka (2021)
Riikonen, Riikka
Tampere University
2021
Lääketieteen ja biotieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine and Life Sciences
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2021-11-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2129-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2129-1
Tiivistelmä
Tausta: Bronkioliitti eli ilmatiehyttulehdus on viruksen aiheuttama alahengitystieinfektio lapsilla, mikä voi johtaa sairaalahoitoon erityisesti pienten lasten kohdalla. Sairaalahoitoisen bronkioliitin jälkeen keuhkojen toimintahäiriöitä on kuvattu sekä lapsilla, että aikuisilla. Respiratory syncytial viruksen eli RS-viruksen aiheuttama bronkioliitti näyttäisi liittyvän erityisesti palautumattomaan keuhkoputkien toiminnan häiriöön eli sellaiseen häiriöön, mikä ei palaudu normaaliksi bronkodilataattorilla (keuhkoputkia avaavalla lääkkeellä). Keuhkojen toiminta ei kuitenkaan ole poikkeava kaikilla bronkioliitin sairastaneista lapsista. Riskiryhmien tunnistaminen on tärkeää, jotta keuhkojen toiminnan heikentymistä voitaisiin ehkäistä ja lääkehoito sekä seuranta kohdistaa oikein.
Tavoitteet: Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoite oli tutkia lasten keuhkojen toimintaa 10-13 vuoden iässä varhaisessa imeväisiässä sairastetun bronkioliitin jälkeen. Tavoitteena oli vertailla tuloksia bronkioliittiryhmän ja iän sekä sukupuolen suhteen vakioidun kontrolliryhmän välillä, sekä arvioida ylipainon ja Tollin kaltaisia reseptoreita (TLR) koodaavien geenien yksittäisten emästen muutosten merkitystä keuhkojen toimintaan bronkioliitin sairastaneilla lapsilla. Tarkoituksena oli lisäksi tutkia riskitekijöitä palautumattoman keuhkojen toiminnan häiriön esiintymiseen bronkioliitin jälkeen.
Menetelmät: Alun perin tutkimukseen otettiin mukaan terveitä, täysiaikaisina syntyneitä lapsia, jotka joutuivat bronkioliitin vuoksi sairaalahoitoon alle kuuden kuukauden iässä. Bronkioliitin virusetiologia määritettiin nenänielun imulimanäytteistä ja RSV oli positiivinen suurimmalla osasta lapsia. Tutkimuskäynti 10-13 vuoden iässä sisälsi haastattelun sekä spirometriatutkimuksen ennen ja jälkeen bronkodilataation, ja tämän tutkimuksen suoritti 89 lasta 166 kutsutusta. Tutkimuskäynti oli kontrolloitu eli 108 iän ja sukupuolen perusteella vakioitua kontrollipotilasta kävi läpi saman tutkimusprotokollan. Aikaisemmin seurantatutkimuksessamme 103 bronkioliitin sairastaneen lapsen keuhkofunktio tutkittiin impulssioskillometrialla (IOS) 5-7 vuoden iässä. Sekä IOS-, että etriamittaukset olivat 62 lapselta.
Tulokset: Varhaislapsuudessa sairastettu bronkioliitti lisäsi uloshengityksen sekuntikapasiteetin (FEV1) sekä sekuntikapasiteetin ja nopean vitaalikapasiteetin suhteen (FEV1/FVC) poikkeavuuksia 10-13 vuoden iässä. Bronkioliitin sairastaneilla lapsilla oli 2.4-kertainen riski saada poikkeava FEV1 tulos ennen bronkodilataatiota ja 4.4-kertainen riski saada poikkeava FEV1 tulos bronkodilataation jälkeen kontrollipotilaisiin verrattuna; tulos ei ollut riippuvainen tämänhetkisestä astmasta tai altistumisesta varhaislapsuudessa äidin tupakoinnille. Sitä vastoin FEV1/FVC ei eronnut ryhmien välillä, kun samat sekoittavat tekijät huomioitiin. FEV1 poikkeavuuksia esiintyi erityisesti RSV positiivisen bronkioliitin jälkeen.
Bronkioliittiryhmässä FEV1/FVC arvot olivat matalampia ylipainoisilla kuin normaalipainoisilla lapsilla, ja tulos oli samanlainen luokiteltuina ja jatkuvina muuttujina. TLR10 rs4129009 geenivariaatio liittyi parempiin FEV1/FVC arvoihin ennen ja jälkeen bronkodilataation. Löydös pysyi samana TLR10/TLR1 ja TLR10/TLR2 kombinaatioissa. Palautumaton keuhkojen toiminnan häiriö oli yleisempi niillä lapsilla, jotka olivat saaneet astmadiagnoosin jo ennen yhden vuoden ikää. Esikouluiässä mitatun IOS tutkimuksen huonompi tulos ennusti palautumattoman keuhkojen toiminnan häiriön esiintymistä 10-13 vuoden iässä.
Yhteenveto: Varhaisessa imeväisiässä sairastettu sairaalahoitoinen bronkioliitti lisäsi riskiä keuhkojen toiminnan häiriöille varhaisessa nuoruusiässä. Palautumattomia keuhkofunktion toiminnan häiriöitä esiintyi bronkioliitin sairastaneilla lapsilla jo 10- 13 vuoden iässä. FEV1/FVC oli matalampi ylipainoisilla kuin normaalipainoisilla bronkioliitin sairastaneilla lapsilla. Sitä vastoin TLR10 geenivariaatio liittyi parempiin bronkioliitin jälkeisiin FEV1/FVC arvoihin. Lapsilla, jotka olivat saaneet astmadiagnoosin jo ensimmäisenä elinvuotenaan, oli kohonnut riski palautumattomille keuhkofunktiomuutoksille. Esikouluiässä mitatun IOS tutkimuksen tulos ennusti palautumattoman keuhkojen toiminnan häiriön esiintymistä 10-13-vuotiaana.
Tavoitteet: Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoite oli tutkia lasten keuhkojen toimintaa 10-13 vuoden iässä varhaisessa imeväisiässä sairastetun bronkioliitin jälkeen. Tavoitteena oli vertailla tuloksia bronkioliittiryhmän ja iän sekä sukupuolen suhteen vakioidun kontrolliryhmän välillä, sekä arvioida ylipainon ja Tollin kaltaisia reseptoreita (TLR) koodaavien geenien yksittäisten emästen muutosten merkitystä keuhkojen toimintaan bronkioliitin sairastaneilla lapsilla. Tarkoituksena oli lisäksi tutkia riskitekijöitä palautumattoman keuhkojen toiminnan häiriön esiintymiseen bronkioliitin jälkeen.
Menetelmät: Alun perin tutkimukseen otettiin mukaan terveitä, täysiaikaisina syntyneitä lapsia, jotka joutuivat bronkioliitin vuoksi sairaalahoitoon alle kuuden kuukauden iässä. Bronkioliitin virusetiologia määritettiin nenänielun imulimanäytteistä ja RSV oli positiivinen suurimmalla osasta lapsia. Tutkimuskäynti 10-13 vuoden iässä sisälsi haastattelun sekä spirometriatutkimuksen ennen ja jälkeen bronkodilataation, ja tämän tutkimuksen suoritti 89 lasta 166 kutsutusta. Tutkimuskäynti oli kontrolloitu eli 108 iän ja sukupuolen perusteella vakioitua kontrollipotilasta kävi läpi saman tutkimusprotokollan. Aikaisemmin seurantatutkimuksessamme 103 bronkioliitin sairastaneen lapsen keuhkofunktio tutkittiin impulssioskillometrialla (IOS) 5-7 vuoden iässä. Sekä IOS-, että etriamittaukset olivat 62 lapselta.
Tulokset: Varhaislapsuudessa sairastettu bronkioliitti lisäsi uloshengityksen sekuntikapasiteetin (FEV1) sekä sekuntikapasiteetin ja nopean vitaalikapasiteetin suhteen (FEV1/FVC) poikkeavuuksia 10-13 vuoden iässä. Bronkioliitin sairastaneilla lapsilla oli 2.4-kertainen riski saada poikkeava FEV1 tulos ennen bronkodilataatiota ja 4.4-kertainen riski saada poikkeava FEV1 tulos bronkodilataation jälkeen kontrollipotilaisiin verrattuna; tulos ei ollut riippuvainen tämänhetkisestä astmasta tai altistumisesta varhaislapsuudessa äidin tupakoinnille. Sitä vastoin FEV1/FVC ei eronnut ryhmien välillä, kun samat sekoittavat tekijät huomioitiin. FEV1 poikkeavuuksia esiintyi erityisesti RSV positiivisen bronkioliitin jälkeen.
Bronkioliittiryhmässä FEV1/FVC arvot olivat matalampia ylipainoisilla kuin normaalipainoisilla lapsilla, ja tulos oli samanlainen luokiteltuina ja jatkuvina muuttujina. TLR10 rs4129009 geenivariaatio liittyi parempiin FEV1/FVC arvoihin ennen ja jälkeen bronkodilataation. Löydös pysyi samana TLR10/TLR1 ja TLR10/TLR2 kombinaatioissa. Palautumaton keuhkojen toiminnan häiriö oli yleisempi niillä lapsilla, jotka olivat saaneet astmadiagnoosin jo ennen yhden vuoden ikää. Esikouluiässä mitatun IOS tutkimuksen huonompi tulos ennusti palautumattoman keuhkojen toiminnan häiriön esiintymistä 10-13 vuoden iässä.
Yhteenveto: Varhaisessa imeväisiässä sairastettu sairaalahoitoinen bronkioliitti lisäsi riskiä keuhkojen toiminnan häiriöille varhaisessa nuoruusiässä. Palautumattomia keuhkofunktion toiminnan häiriöitä esiintyi bronkioliitin sairastaneilla lapsilla jo 10- 13 vuoden iässä. FEV1/FVC oli matalampi ylipainoisilla kuin normaalipainoisilla bronkioliitin sairastaneilla lapsilla. Sitä vastoin TLR10 geenivariaatio liittyi parempiin bronkioliitin jälkeisiin FEV1/FVC arvoihin. Lapsilla, jotka olivat saaneet astmadiagnoosin jo ensimmäisenä elinvuotenaan, oli kohonnut riski palautumattomille keuhkofunktiomuutoksille. Esikouluiässä mitatun IOS tutkimuksen tulos ennusti palautumattoman keuhkojen toiminnan häiriön esiintymistä 10-13-vuotiaana.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4901]