Unelmien ja arjen Hervanta : Tytärkaupunki-idea ja sen toteutuminen
Ikäheimo, Aino (2021)
Ikäheimo, Aino
2021
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-10-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110137582
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110137582
Tiivistelmä
Tapaustutkimus muotoisessa kandidaatintyössäni tutkin Hervannan asemaa Tampereen tytärkaupunkina. Tarkasteluni keskittyy neljään eri näkökulmaan. Alussa käyn läpi Howard Ebenezerin määritystä tytärkaupungista ja termin muuntumista nykyaikaan. Määrityksen mukaan tytärkaupunkina pidetään kaupunginosaa, joka on itsenäinen muusta kaupungista. Asuminen, työllistyminen, koulutus ja palvelut löytyvät kaikki tytärkaupungista. Ihminen voi viettää suurimman osan ajastaan kaupunginosassa ja tarvittaessa liikenneyhteydet muihin kaupunginosiin toimii sujuvasti. Hervannan kehitystä tarkastelevat neljä näkökulmaa ovat asumisen kehitys, palvelut ja Hervantakeskus, korkeakoulu ja yliopisto, sekä liikenne ja tulevaisuus. Asumisen kehityksessä katsotaan Hervannan alkuaikoja ja kaupungin visiota alueesta, mitä seuraa suunnittelu ja toteutus. Hervannan alku oli täynnä ylä- ja alamäkiä kaupungin ja suunnittelijoiden välillä, mitkä vaikuttivat alueen tulevaisuuteen. Asukkaiden määrän noustessa ja alueen laajentuessa kaupunki halusi kohentaa Hervannan palveluita. Hervantakeskus oli tärkeä askel alueen kehitykselle ja on nykyään suojeltu kaupungin kulttuuriperintökohteena. Yliopistolla on myös tärkeä rooli Hervannan historiassa ja alueen asemassa tytärkaupunkina. Tie Hervantaan oli yliopistollakin monimutkainen, mutta teknillisestä korkeakoulusta, teknilliseen yliopiston kautta päädyttiin lopulta osaksi Tampereen yliopistoa. Viimeisenä näkökulmana Hervannan syrjäinen sijainti vaati kaupunkia panostamaan liikenneyhteyksiin, minkä kautta keskusta-Hervanta reitistä tuli yksi Tampereen kiireisimpiä. Valtaväylä ratkaisi osan ongelmaa, mutta kaupungin kasvaessa tarvittiin lisää vaihtoehtoja. Raitiotie kulkee nyt keskustan ja Hervannan välillä korvaten suurimman osan linja-autoliikenteestä. Jokaista näkökulmaa katsotaan tytärkaupunki-idean kautta ja miten Hervanta on onnistunut täyttämään tätä roolia. Lopussa tutkin Hervannan tulevaisuutta ja kaupungin tulevia suunnitelmia alueelle. Tulevaisuuden muutokset voivat vielä vahvistaa Hervannan asemaa Tampereen suurimpana kaupunginosana ja tytärkaupunkina.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8452]