Tilintarkastajan vahingonkorvausvastuu asunto-osakeyhtiön tarkastuksen erityiskysymyksissä
Laitinen, Kalle (2021)
2021
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Programme in Auditing and Evaluation
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-10-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110127547
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110127547
Tiivistelmä
Asunto-osakeyhtiöt muodostavat merkittävän osan Suomen yrityskannasta lähes 90 000 yhtiöllä ja siten vahingonkorvausoikeudelliset tapaukset ovat yleisiä. Asunto-osakeyhtiön vahingonkorvaustapaukset ovat myös omalaatuisia asunto-osakeyhtiön erityisten ominaispiirteiden vuoksi. Tutkielman tavoitteena on selvittää millaista tilintarkastajan vahingonkorvausvastuu on näiden ominaispiirteiden tarkastuksessa, toisin sanoen asunto-osakeyhtiön tarkastuksen erityiskysymyksissä. Tutkielmaan on pyritty valikoimaan kaikki asunto-osakeyhtiölle oleellisimmat ominaispiirteet, joita ei tavallisella osakeyhtiöllä ole. Käsiteltäviä ominaispiirteitä ovat talousarvio, kunnossapitotarveselvitys, erillishankkeet, vastikelaskelmat, lainaosuuslaskelmat sekä asunto-osakeyhtiön hallinto.
Tutkimus on metodiltaan oikeusdogmaattinen ja keskittyy asunto-osakeyhtiölain, tilintarkastuslain sekä vahingonkorvauslain merkityssisällön selvittämiseen. Tutkielman alussa luodaan tutkimusympäristö kartoittamalla asunto-osakeyhtiön sääntelyä ja tilintarkastusta. Tämän jälkeen tutkielman vahingonkorvausoikeudellisessa osassa painopisteenä on tilintarkastajan vahingonkorvausvastuun syntymiseen ja toteutumiseen liittyvät seikat asunto-osakeyhtiön tarkastuksen erityiskysymyksissä.
Tutkielmassa havaitaan, että tilintarkastajan tilintarkastuslain 10:9 §:n mukainen vahingonkorvausvastuu asunto-osakeyhtiön tarkastuksen erityiskysymyksissä on lähes poikkeuksetta toissijaista. Ensisijaisena vahingonaiheuttajana on joko asunto-osakeyhtiön hallitus tai isännöitsijä taikka molemmat yhdessä. Tilintarkastajan vahingonkorvausvastuu syntyy, kun hän on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa yhtiön johdon toimista. Näin ollen asunto-osakeyhtiön hallituksen ja isännöitsijän vastuun sekä näiden ja tilintarkastajan vastuiden keskinäisen suhteen arviointi on myös keskeisessä asemassa tilintarkastajan vahingonkorvausvastuuta tutkittaessa. Tutkielmassa havaitaan lisäksi, että riitatilanteet asunto-osakeyhtiössä liittyvät usein joko vastikkeiden perintään tai korjaushankkeisiin, mikä näkyy myös näitä koskevien vahingonkorvaustapausten runsaana määränä.
Tutkimus on metodiltaan oikeusdogmaattinen ja keskittyy asunto-osakeyhtiölain, tilintarkastuslain sekä vahingonkorvauslain merkityssisällön selvittämiseen. Tutkielman alussa luodaan tutkimusympäristö kartoittamalla asunto-osakeyhtiön sääntelyä ja tilintarkastusta. Tämän jälkeen tutkielman vahingonkorvausoikeudellisessa osassa painopisteenä on tilintarkastajan vahingonkorvausvastuun syntymiseen ja toteutumiseen liittyvät seikat asunto-osakeyhtiön tarkastuksen erityiskysymyksissä.
Tutkielmassa havaitaan, että tilintarkastajan tilintarkastuslain 10:9 §:n mukainen vahingonkorvausvastuu asunto-osakeyhtiön tarkastuksen erityiskysymyksissä on lähes poikkeuksetta toissijaista. Ensisijaisena vahingonaiheuttajana on joko asunto-osakeyhtiön hallitus tai isännöitsijä taikka molemmat yhdessä. Tilintarkastajan vahingonkorvausvastuu syntyy, kun hän on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa yhtiön johdon toimista. Näin ollen asunto-osakeyhtiön hallituksen ja isännöitsijän vastuun sekä näiden ja tilintarkastajan vastuiden keskinäisen suhteen arviointi on myös keskeisessä asemassa tilintarkastajan vahingonkorvausvastuuta tutkittaessa. Tutkielmassa havaitaan lisäksi, että riitatilanteet asunto-osakeyhtiössä liittyvät usein joko vastikkeiden perintään tai korjaushankkeisiin, mikä näkyy myös näitä koskevien vahingonkorvaustapausten runsaana määränä.