Teollisuusalueesta moderniksi asuinalueeksi – Santalahden asukkaiden paikkakokemuksia

Abstract

Kaupunkirakentamisen nopean kehityksen vuoksi infrastruktuurihankkeet ovat lisääntyneet ympäri maailmaa. Tampereen uusi kantakaupungin yleiskaava 2040 pyrkii ohjaamaan tavoitellun 60 000 asukkaan kasvun jo kaavoitettuun ja rakennettuun kaupunkiin. Täydennysrakentamisen ja uusien asuinalueiden seurauksesta rakentaminen vaikuttaa yhä useamman ihmisen elämään.

Tässä tapaustutkimuksessa on tarkoituksena tutkia Tampereella sijaitsevan Santalahden uudella ja rakentuvalla asuinalueella asumista ja siellä tapahtuvan muutoksen näkymistä ja sen kokemista. Lisäksi ollaan kiinnostuneita siitä, miten alueen keskeneräisyys vaikuttaa paikan ja kodin kokemiseen sekä paikkaan kiinnittymiseen. Tutkimusta varten kävelyhaastateltiin kahdeksaa Santalahdessa asuvaa henkilöä kesän 2021 alussa. Jokainen haastateltava asui alueella vuokralla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.

Asukkaat kokivat haastattelun aikaisen Santalahden keskeneräiseksi, ja siellä käynnissä olevaa muutosta kuvailtiin nopeana, jatkuvana ja rajoittavana. Alueen muutostila ja keskeneräisyys näkyivät asukkaiden keskuudessa ympäristön ja visuaalisuuden muutoksina, liikkumisen ja pysäköimisen vaikeutumisena, asuntoihin vaikuttavina maisemien muutoksina, ympäröivinä ääninä sekä palvelutarjonnan puutteina. Rakentamisen ja muutosten aikainen Santalahti ei vastannut täysin asukkaiden tarpeisiin ja asukkaiden paikkariippuvuus näyttäytyi matalana.

Valmistuvien asioiden myötä muutos koettiin kuitenkin myös edistävänä. Osa asukkaista koki keskeneräisyyden välivaiheena ja näin muutos näyttäytyi etenemisenä ja valmiin alueen lähestymisenä. Ympäristön muutosten kokemisen voimakkuuteen ja niistä herääviin tunteisiin vaikuttivat niin muutoksen fyysinen etäisyys kuin konkreettiset vaikutukset yksilön arkeen. Muutos koettiin sitä hankalampana, mitä enemmän se muutti jotain, mihin asukas oli jo asumisensa aikana tottunut ja kiintynyt. Muutokseen suhtautumiseen vaikutti myös haastateltavan tietoisuus tulevista muutoksista ennen alueelle muuttoa.

Tärkeiden asioiden toteutuminen, odotettujen asioiden valmistuminen ja yleinen tunne alueen edistymisestä olivat asukkaille merkittäviä, lisäsivät kiintymystä ja sitä kautta paikkaan kiinnittymistä. Asumisen alkuvaiheiden aikainen tutustuminen ja kontakti paikkaa kohtaan osoittautui tärkeäksi paikkaan kiinnittymisen prosessissa. Asukkaiden kiintymys kohdistui alueella oman kodin lisäksi Santalahden rantapuistoon ja Näsijärven tarjoamiin maisemiin. Santalahden valmis rantapuisto oli kaikille asukkaille tärkeä tekijä ympäristön muutoksen tasoittajana ja visuaalisena aspektina se lisäsi paikkaan kiinnittymistä. Myös kodin rooli korostui alueella, sillä se pääsääntöisesti sulki ympäristön negatiiviset vaikutukset ulkopuolelleen.

Osa haastateltavista ei ollut sopeutunut ympäristöönsä, jolloin muutos ja keskeneräisyys olivat etäännyttäneet heitä alueesta ja johtaneet vieraantumisen tunteisiin. Puolestaan osalle haastateltavista asuminen oli lisännyt kiinnittymistä, mikä oli syventynyt siinä määrin, että he näkivät tulevaisuudessa mahdollisena alueelta omistusasunnon ostamisen.