”Todellisuus on aina itse kohdattava”: Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä työelämästä eläytymismenetelmän keinoin
Väliharju, Laura (2021)
Väliharju, Laura
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-11-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110087484
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110087484
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kvalitatiivisin menetelmin sitä, mitkä tekijät vaikuttavat valmistumisen kynnyksellä olevien luokanopettajaopiskelijoiden mukaan luokanopettajan ensimmäisen työvuoden koettuun onnistumiseen tai koettuun epäonnistumiseen. Tutkimuksen taustaoletuksena on se, että luokanopettajaopiskelijoilla on tiettyjä odotuksia ensimmäiseltä työvuodelta: odotusten täyttyessä ensimmäinen työvuosi luokanopettajana koetaan onnistuneeksi ja täyttymättömät odotukset voivat johtaa koettuun epäonnistumiseen. Vaikka induktiovaiheen työkokemuksista ja luokanopettajan ammattiin kiinnittymisen haasteista on tehty verrattain paljon aiempaa tutkimusta aiheen ajankohtaisuuden ja merkityksellisyyden vuoksi, ei aihetta ole aikaisemmin tutkittu luokanopettajaopiskelijoiden näkökulmasta. Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä tutkimalla voidaan tuottaa yhä tarkempaa tieteellistä tietoa siitä, miten noviisiopettajan ensimmäistä työvuotta voitaisiin tukea siten, että yhä useampi opettaja jatkaisi uraansa opettajana.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään aluksi opettajuuteen ja opettajuuden muuttuneisiin odotuksiin. Seuraavaksi pyritään muodostamaan käsitys siitä, minkälaisia haasteita induktiovaiheen opettajuus, kehittyvä ammatillinen identiteetti ja luokanopettajan työ yleisesti tuottavat. Lisäksi muodostetaan käsitys niistä tekijöistä, jotka lisäävät työviihtyvyyttä luokanopettajan työssä, sekä tutustutaan aiheesta aiemmin tehtyihin tutkimuksiin.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella huhtikuussa 2021 Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoilta ja kyselylomaketta jaettiin sosiaalisen median eri kanaviin. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin eläytymismenetelmää, jossa tutkittavat eläytyvät ennalta muodostettuun kehyskertomukseen ja sen eri variantteihin. Kehyskertomusvariantteihin eläytyi yhteensä 23 Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijaa, joista 12 vastasi positiiviseen kehyskertomukseen ja 11 negatiiviseen kehyskertomukseen. Eläytymismenetelmän avulla saatiin kaksi aineistoa, positiivisen kehyskertomuksen ja negatiivisen kehyskertomuksen aineisto, jotka vastaavat suoraan tutkimuskysymyksiin. Aineistoja tarkastellaan tässä tutkimuksessa toisistaan erillään ja rinnakkain laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tarkoituksena oli löytää positiivisen kehyskertomuksen aineistosta niitä tekijöitä, jotka valmistumisen kynnyksellä olevien luokanopettajaopiskelijoiden mukaan vaikuttavat ensimmäisen työvuoden koettuun onnistumiseen. Toisessa tutkimuskysymyksessä vastaavasti pyrittiin löytämään negatiivisen kehyskertomuksen aineistosta niitä tekijöitä, jotka liittyvät koettuun epäonnistumiseen. Tutkimustuloksissa luokanopettajan ensimmäisen työvuoden koettuun onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavat laaja-alaisesti työhön kiinnittymiseen ja työssä viihtymiseen usein liitettävät tekijät sekä luokanopettajan ammattiin liittyvät spesifit osa-alueet, kuten luokan opettaminen, kodin ja koulun yhteistyö sekä kolmiportainen tuki. Erityisesti positiiviseksi koetuilla tunteilla, omien arvojen mukaan toimimisella ja rakentavalla vuorovaikutuksella eri tahojen kanssa näytti olevan vaikutusta koettuun onnistumiseen. Vastaavasti negatiivisiksi koetut tunteet omasta kompetenssista, epäonnistunut kiinnittyminen työyhteisöön ja haasteet opettajan omassa jaksamisessa saattavat olla suurimpia tekijöitä siinä, että ensimmäinen luokanopettajan työvuosi koetaan epäonnistuneeksi.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään aluksi opettajuuteen ja opettajuuden muuttuneisiin odotuksiin. Seuraavaksi pyritään muodostamaan käsitys siitä, minkälaisia haasteita induktiovaiheen opettajuus, kehittyvä ammatillinen identiteetti ja luokanopettajan työ yleisesti tuottavat. Lisäksi muodostetaan käsitys niistä tekijöistä, jotka lisäävät työviihtyvyyttä luokanopettajan työssä, sekä tutustutaan aiheesta aiemmin tehtyihin tutkimuksiin.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella huhtikuussa 2021 Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoilta ja kyselylomaketta jaettiin sosiaalisen median eri kanaviin. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin eläytymismenetelmää, jossa tutkittavat eläytyvät ennalta muodostettuun kehyskertomukseen ja sen eri variantteihin. Kehyskertomusvariantteihin eläytyi yhteensä 23 Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijaa, joista 12 vastasi positiiviseen kehyskertomukseen ja 11 negatiiviseen kehyskertomukseen. Eläytymismenetelmän avulla saatiin kaksi aineistoa, positiivisen kehyskertomuksen ja negatiivisen kehyskertomuksen aineisto, jotka vastaavat suoraan tutkimuskysymyksiin. Aineistoja tarkastellaan tässä tutkimuksessa toisistaan erillään ja rinnakkain laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tarkoituksena oli löytää positiivisen kehyskertomuksen aineistosta niitä tekijöitä, jotka valmistumisen kynnyksellä olevien luokanopettajaopiskelijoiden mukaan vaikuttavat ensimmäisen työvuoden koettuun onnistumiseen. Toisessa tutkimuskysymyksessä vastaavasti pyrittiin löytämään negatiivisen kehyskertomuksen aineistosta niitä tekijöitä, jotka liittyvät koettuun epäonnistumiseen. Tutkimustuloksissa luokanopettajan ensimmäisen työvuoden koettuun onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavat laaja-alaisesti työhön kiinnittymiseen ja työssä viihtymiseen usein liitettävät tekijät sekä luokanopettajan ammattiin liittyvät spesifit osa-alueet, kuten luokan opettaminen, kodin ja koulun yhteistyö sekä kolmiportainen tuki. Erityisesti positiiviseksi koetuilla tunteilla, omien arvojen mukaan toimimisella ja rakentavalla vuorovaikutuksella eri tahojen kanssa näytti olevan vaikutusta koettuun onnistumiseen. Vastaavasti negatiivisiksi koetut tunteet omasta kompetenssista, epäonnistunut kiinnittyminen työyhteisöön ja haasteet opettajan omassa jaksamisessa saattavat olla suurimpia tekijöitä siinä, että ensimmäinen luokanopettajan työvuosi koetaan epäonnistuneeksi.