Suomen kansallinen identiteetti ja turvallisuuden representaatio: Diskurssianalyysi Suomen kansallisista 1325-toimintaohjelmista
Vahteristo, Taru (2021)
Vahteristo, Taru
2021
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-11-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110087485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110087485
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kolmen Suomen kansallisen ”Naiset, rauha ja turvallisuus” -toimintaohjelman muodostaman kokonaisuuden tasolla rakentuvia suomalaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen identiteetin eri representaatioita sekä tapaa representoida turvallisuutta. Kansalliset toimintaohjelmat kattavat yhdessä ajanjakson vuodesta 2008 vuoteen 2021. Tutkimuskysymyksinä tutkielmassa toimii: (a) Millaiselle representaatiolle turvallisuudesta Suomen 1325-toimintaohjelmat rakentuvat? Ja (b) Millaisia ulko- ja turvallisuuspoliittisen identiteetin representaatioita Suomelle rakentuu sen kansallisissa 1325-toimintaohjelmissa?
Tutkielmassa mielenkiinnon kohteena on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ”Naiset, rauha ja turvallisuus” -työn tavat kehystää Suomen ulkopoliittista identiteettiä, asemaa ja roolia osana kansainvälistä yhteisöä. Aihetta lähestytään teorian tasolla kansainvälisten suhteiden konstruktivistisen teoriaperinteen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, kansalliseen identiteettiin ja turvallisuuteen kohdistuneen tutkimuksen kautta. Tutkimusmenetelmänä toimii kriittinen diskurssianalyysi, joka mahdollistaa Suomen 1325-diskurssin representaatioiden tarkastelun sekä erilaisia vallitsevia, arvottavia valta-asetelmia ilmentävinä, että näitä samalla uudelleen rakentavina.
Suomen kansallisten 1325-toimintaohjelmien analysoinnin pohjalta tunnistettiin viisi pääasiallista Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista identiteettiä hieman eri tavoin määrittävää identiteettirepresentaatiota: (1) Naisten oikeuksien ja tasa-arvon puolestapuhuja, (2) Tasa-arvokysymysten edelläkävijä ja asiantuntija, (3) Tunnollinen 1325-suorittaja, (4) Määrätietoinen 1325-agendan eteenpäin kehittäjä ja (5) 1325-vahtikoira. Identiteetit rakentuvat laajenevalle turvallisuuskäsitykselle, sillä turvallisuusuhkat ja -haasteet paikantuvat yhä usein niin sanotusti muihin ja muualle, vaikka käsityksessä huomioidaan niin uudenlaiset turvallisuusuhat kuin inhimillisen turvallisuuden teemat. Rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin nähdään kuitenkin vastattavan kokonaisvaltaisen turvallisuuden kautta.
Vaikka Suomen ulkopoliittinen identiteetti rakentuu 1325-diskurssissa positiiviselle ja hetkittäin itsestään selvänä näyttäytyvälle käsitykselle omasta toimijuudesta ja roolista osana kansainvälistä 1325-viitekehyksestä, eivät nämä näyttäydy ajallisesti ja paikallisesti stabiileina, vaan muutokselle alttiina. Suomen aseman ylläpito tärkeänä 1325-toimijana tuodaan esiin sellaisena, että se vaatii Suomelta aktiivista ja pitkäjänteistä toimijuutta sekä kykyä oman toimijuuden jatkuvaan itsereflektioon ja kehittämiseen, jotta se voi pysyä mukana muuttuvassa maailmassa.
Tutkielmassa mielenkiinnon kohteena on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ”Naiset, rauha ja turvallisuus” -työn tavat kehystää Suomen ulkopoliittista identiteettiä, asemaa ja roolia osana kansainvälistä yhteisöä. Aihetta lähestytään teorian tasolla kansainvälisten suhteiden konstruktivistisen teoriaperinteen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, kansalliseen identiteettiin ja turvallisuuteen kohdistuneen tutkimuksen kautta. Tutkimusmenetelmänä toimii kriittinen diskurssianalyysi, joka mahdollistaa Suomen 1325-diskurssin representaatioiden tarkastelun sekä erilaisia vallitsevia, arvottavia valta-asetelmia ilmentävinä, että näitä samalla uudelleen rakentavina.
Suomen kansallisten 1325-toimintaohjelmien analysoinnin pohjalta tunnistettiin viisi pääasiallista Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista identiteettiä hieman eri tavoin määrittävää identiteettirepresentaatiota: (1) Naisten oikeuksien ja tasa-arvon puolestapuhuja, (2) Tasa-arvokysymysten edelläkävijä ja asiantuntija, (3) Tunnollinen 1325-suorittaja, (4) Määrätietoinen 1325-agendan eteenpäin kehittäjä ja (5) 1325-vahtikoira. Identiteetit rakentuvat laajenevalle turvallisuuskäsitykselle, sillä turvallisuusuhkat ja -haasteet paikantuvat yhä usein niin sanotusti muihin ja muualle, vaikka käsityksessä huomioidaan niin uudenlaiset turvallisuusuhat kuin inhimillisen turvallisuuden teemat. Rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin nähdään kuitenkin vastattavan kokonaisvaltaisen turvallisuuden kautta.
Vaikka Suomen ulkopoliittinen identiteetti rakentuu 1325-diskurssissa positiiviselle ja hetkittäin itsestään selvänä näyttäytyvälle käsitykselle omasta toimijuudesta ja roolista osana kansainvälistä 1325-viitekehyksestä, eivät nämä näyttäydy ajallisesti ja paikallisesti stabiileina, vaan muutokselle alttiina. Suomen aseman ylläpito tärkeänä 1325-toimijana tuodaan esiin sellaisena, että se vaatii Suomelta aktiivista ja pitkäjänteistä toimijuutta sekä kykyä oman toimijuuden jatkuvaan itsereflektioon ja kehittämiseen, jotta se voi pysyä mukana muuttuvassa maailmassa.