Perheet kriisin keskellä ja uuden arjen edessä : Kehysanalyysi Helsingin Sanomien mielipidekirjoitusten perhekeskustelusta koronapandemian aikana
Abney, Venla (2021)
2021
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-11-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110067420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110067420
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee suomalaista perheitä ja koronapandemiaa koskevaa keskustelua Helsingin Sanomien mielipideosion teksteissä 17.1.2020 – 17.1.2021 aikana. Tutkimuksessa analysoidaan mielipideosion tekstejä Ervin Goffmanin kehysanalyysin avulla. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, minkälaisten kehysten avulla Helsingin Sanomien mielipideosion tekstien kirjoittajat kuvaavat perheiden elämää koronaviruksen luoman poikkeustilanteen aikana. Tutkimuksen avulla pohditaan myös sitä, minkälaisia perhekäsityksiä mielipideosion teksteistä on löydettävissä.
Tutkimuksen aineistossa käytettiin kolmea erilaista kehystä. Aineiston teksteissä eniten käytetty kehys oli kriisikehys. Siinä korostui koronapandemian aiheuttama yhteiskunnallinen läpileikkaava kriisi, mikä vaikutti yhteiskunnan lisäksi perheisiin. Kriisin vaikutukset vaikuttivat teksteissä eniten lapsiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin perheisiin. Yhteiskunnan rooli kriisin ratkaisijana oli keskeinen.
Toinen Helsingin Sanomien mielipideosion teksteissä käytetty kehys on uuden arjen kehys. Tässä kehyksessä keskiössä olivat lapsiperheet, joihin koronapandemia oli vaikuttanut positiivisesti. Parhaimmillaan perheet saivat elää pandemian keskellä uudenlaista arkea, mikä vahvisti perheen ja kodin roolia perheen arjessa.
Viimeinen tutkimuksen aineistossa käytetty kehys oli selviytymiskehys. Sitä käyttäneissä teksteissä kirjoitettiin koronapandemian perheille ja yhteisöille aiheuttamista haasteista. Näkökulma oli kuitenkin kriisikehykseen verrattuna toiveikkaampi ja teksti keskittyi usein ratkaisujen löytämiseen. Ratkaisuna nähtiin yhteiskunnan toimien sijaan yhteisöllisyyden ja perheen vahvistaminen.
Kriisikehyksen kirjoituksissa korostui epäfunkitonaalisten ja moniongelmaisten perheiden perhekäsitys. Kirjoituksissa esiintyi esimerkiksi yksinhuoltajaperheitä, jotka eivät edusta perinteistä ydinperhekäsitystä tai ekslusiivista perhekäsitystä, johon kuuluu lasten lisäksi kaksi eri sukupuolta edustavaa vanhempaa. Uuden arjen kehyksessä vallitsi familistinen ja ekslusiivinen perhekäsitys. Perhe kuvattiin vahvana yhteiskunnan perusyksikkönä, jonka merkitys perheenjäsenten hyvinvoinnille vahvistui koronapandemian aiheuttaman yhteiskunnallisen kriisin keskellä. Selviytymiskehyksen kirjoituksissa perhekäsitys oli joustavampi ja inklusiivisempi. Kirjoituksissa esiintyvien perheiden arkeen kuului vanhempien ja lasten lisäksi muitakin toimijoita.
Tutkimuksen aineistossa käytettiin kolmea erilaista kehystä. Aineiston teksteissä eniten käytetty kehys oli kriisikehys. Siinä korostui koronapandemian aiheuttama yhteiskunnallinen läpileikkaava kriisi, mikä vaikutti yhteiskunnan lisäksi perheisiin. Kriisin vaikutukset vaikuttivat teksteissä eniten lapsiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin perheisiin. Yhteiskunnan rooli kriisin ratkaisijana oli keskeinen.
Toinen Helsingin Sanomien mielipideosion teksteissä käytetty kehys on uuden arjen kehys. Tässä kehyksessä keskiössä olivat lapsiperheet, joihin koronapandemia oli vaikuttanut positiivisesti. Parhaimmillaan perheet saivat elää pandemian keskellä uudenlaista arkea, mikä vahvisti perheen ja kodin roolia perheen arjessa.
Viimeinen tutkimuksen aineistossa käytetty kehys oli selviytymiskehys. Sitä käyttäneissä teksteissä kirjoitettiin koronapandemian perheille ja yhteisöille aiheuttamista haasteista. Näkökulma oli kuitenkin kriisikehykseen verrattuna toiveikkaampi ja teksti keskittyi usein ratkaisujen löytämiseen. Ratkaisuna nähtiin yhteiskunnan toimien sijaan yhteisöllisyyden ja perheen vahvistaminen.
Kriisikehyksen kirjoituksissa korostui epäfunkitonaalisten ja moniongelmaisten perheiden perhekäsitys. Kirjoituksissa esiintyi esimerkiksi yksinhuoltajaperheitä, jotka eivät edusta perinteistä ydinperhekäsitystä tai ekslusiivista perhekäsitystä, johon kuuluu lasten lisäksi kaksi eri sukupuolta edustavaa vanhempaa. Uuden arjen kehyksessä vallitsi familistinen ja ekslusiivinen perhekäsitys. Perhe kuvattiin vahvana yhteiskunnan perusyksikkönä, jonka merkitys perheenjäsenten hyvinvoinnille vahvistui koronapandemian aiheuttaman yhteiskunnallisen kriisin keskellä. Selviytymiskehyksen kirjoituksissa perhekäsitys oli joustavampi ja inklusiivisempi. Kirjoituksissa esiintyvien perheiden arkeen kuului vanhempien ja lasten lisäksi muitakin toimijoita.