Konekääntämisen kompetenssit kouluissa : Tarkastelussa kieltenopettajien käänninlukutaito
Jormakka, Noora (2021)
2021
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-10-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110017362
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110017362
Tiivistelmä
Konekäännösten saatavuuden ja laadun paraneminen vaatii kääntimien käyttäjiltä uudenlaisia kompetensseja. Näitä kompetensseja tarkastellaan tässä työssä vieraiden kielten opetuksen näkökulmasta. Tutkielma pyrkii vastaamaan kahteen kysymykseen: miten yläkoulun ja toisen asteen kieltenopettajien tämänhetkinen käänninlukutaito ilmenee, ja millaista kääntimiin liittyvää tietoa kouluissa vielä tarvitaan. Kartoitusta voi pitää tärkeänä, sillä kääntimien käyttöä Suomen kouluissa ei aiemmin ole tutkittu samalla laajuudella.
Käänninlukutaito (MT literacy) on ajankohtainen, parhaillaan käännöstieteeseen vakiintuva käsite. Tutkielman teoreettisessa osassa hahmotellaan sitä, millaiseen laajempaan käsitteelliseen kokonaisuuteen se liittyy. Aiempi tutkimus on sijoittanut käänninlukutaidon digilukutaidon alle, minkä lisäksi kääntimien kriittisen käytön voi kouluissa nähdä laajemmin opetussuunnitelmien monilukutaidon valossa. Uusimmista neuroverkkokääntimistä puhuttaessa on kuitenkin hyvä tarkastella myös tekoälyn lukutaidon käsitettä ja sen yhtäläisyyksiä käänninteknologian käyttötaitojen kanssa.
Tässä tutkielmassa kieltenopettajien käänninlukutaito määritellään ymmärrykseksi kääntimien toimintaperiaatteista, niiden tarkoituksenmukaisesta hyödyntämisestä sekä siitä, millaisia laajempia vaikutuksia kääntimien käytöllä on. Näiden osa-alueiden tarkastelemiseksi toteutettiin kyselytutkimus, johon vastasi yhteensä 76 yläkoulun, lukion ja ammatillisen toisen asteen kieltenopettajaa.
Vastausten laadullinen analyysi osoittaa, että opettajat painottavat konekääntämisen käytännön hyödyntämismahdollisuuksia ja vaikutuksia vieraiden kielten oppimiseen. Kääntimien toiminnan ja kehityksen tuntemus jää vähäisempään rooliin, vaikka juuri sitä voi pitää pohjana, joka mahdollistaa hyötyjen ja vaikutusten realistisen arvioinnin. Määrällisen tarkastelun perusteella voidaan todeta, että kouluissa kaivataan tietoa konekääntämisestä: oppilaat käyttävät kääntimiä paljon, mutta opettajille ei ole tarjolla niihin liittyvää ohjeistusta. Kieltenopettajat arvioivat oppilaiden tiedontarpeen omaansa suuremmaksi, mutta valtaosa katsoi myös itseltään puuttuvan kääntimiin liittyvää tietoa.
Erilaisten käyttäjäryhmien tarkastelu on olennaisessa osassa tutkittaessa sitä, mitä kääntimien tiedostava käyttö teoriassa tai käytännössä tarkoittaa. Tämän tutkielman tuottamia tietoja voidaan siksi hyödyntää niin käännöstieteellisissä jatkotutkimuksissa kuin kieltenopettajien käänninkoulutusta suunniteltaessa.
Käänninlukutaito (MT literacy) on ajankohtainen, parhaillaan käännöstieteeseen vakiintuva käsite. Tutkielman teoreettisessa osassa hahmotellaan sitä, millaiseen laajempaan käsitteelliseen kokonaisuuteen se liittyy. Aiempi tutkimus on sijoittanut käänninlukutaidon digilukutaidon alle, minkä lisäksi kääntimien kriittisen käytön voi kouluissa nähdä laajemmin opetussuunnitelmien monilukutaidon valossa. Uusimmista neuroverkkokääntimistä puhuttaessa on kuitenkin hyvä tarkastella myös tekoälyn lukutaidon käsitettä ja sen yhtäläisyyksiä käänninteknologian käyttötaitojen kanssa.
Tässä tutkielmassa kieltenopettajien käänninlukutaito määritellään ymmärrykseksi kääntimien toimintaperiaatteista, niiden tarkoituksenmukaisesta hyödyntämisestä sekä siitä, millaisia laajempia vaikutuksia kääntimien käytöllä on. Näiden osa-alueiden tarkastelemiseksi toteutettiin kyselytutkimus, johon vastasi yhteensä 76 yläkoulun, lukion ja ammatillisen toisen asteen kieltenopettajaa.
Vastausten laadullinen analyysi osoittaa, että opettajat painottavat konekääntämisen käytännön hyödyntämismahdollisuuksia ja vaikutuksia vieraiden kielten oppimiseen. Kääntimien toiminnan ja kehityksen tuntemus jää vähäisempään rooliin, vaikka juuri sitä voi pitää pohjana, joka mahdollistaa hyötyjen ja vaikutusten realistisen arvioinnin. Määrällisen tarkastelun perusteella voidaan todeta, että kouluissa kaivataan tietoa konekääntämisestä: oppilaat käyttävät kääntimiä paljon, mutta opettajille ei ole tarjolla niihin liittyvää ohjeistusta. Kieltenopettajat arvioivat oppilaiden tiedontarpeen omaansa suuremmaksi, mutta valtaosa katsoi myös itseltään puuttuvan kääntimiin liittyvää tietoa.
Erilaisten käyttäjäryhmien tarkastelu on olennaisessa osassa tutkittaessa sitä, mitä kääntimien tiedostava käyttö teoriassa tai käytännössä tarkoittaa. Tämän tutkielman tuottamia tietoja voidaan siksi hyödyntää niin käännöstieteellisissä jatkotutkimuksissa kuin kieltenopettajien käänninkoulutusta suunniteltaessa.