Laihuus- ja ahmimishäiriön ilmaantuvuus 8-30-vuotiailla vuosina 1998-2017
Palokangas, Tuuli (2021)
2021
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-10-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202109307356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202109307356
Tiivistelmä
Lähtökohdat:
Laihuushäiriö ja ahmimishäiriö ovat syömishäiriöistä tavallisimmat, ja niihin sairastuu yleisimmin nuoruusiässä. Tutkimuksessa tarkasteltiin muutoksia syömishäiriöiden ilmaantuvuuksissa 20 vuoden ajalta, syömishäiriöiden ilmaantuvuuksia ikäryhmittäin sekä alueellisia eroja ilmaantuvuuksissa.
Menetelmät:
Tutkimus oli retrospektiivinen kohorttitutkimus, jossa aineistona oli laihuus- ja ahmimishäiriöön sairastuneet erikoissairaanhoidossa olleet suomalaiset 8-30-vuotiaat vuosina 1998-2017 (n = 21 280). Tiedot sairastuneista kerättiin Suomen valtakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmästä Hilmosta. Tiedot väestön määrästä saatiin Väestörekisteristä.
Tulokset:
Tyypillisen laihuushäiriön ilmaantuvuus 8–30-vuotiailla vuosina 1998–2017 oli 31,1 per 100 000 henkilövuotta (95 % CI: 30,5–31,8), epätyypillisen laihuushäiriön 19,0 (95 % CI: 18,5–19,5), tyypillisen ahmimishäiriön 16,0 (95 % CI: 15,6–16,5) ja epätyypillisen ahmimishäiriön 9,3 (95 % CI: 8,9–9,6). Laihuushäiriön ilmaantuvuudessa oli havaittavissa lisääntymistä seuranta-aikana. Laihuushäiriöön sairastui yleisimmin 14–19-vuotiaana ja ahmimishäiriöön 15–25-vuotiaana. Etenkin laihuushäiriön ilmaantuvuudessa oli suuriakin alueellisia eroja.
Päätelmät:
Laihuushäiriön ilmaantuvuus on lisääntynyt. Suomessa syömishäiriöiden ilmaantuvuuksissa on alueellisia eroja. Syömishäiriöön sairastuu useimmiten nuoruusiässä.
Laihuushäiriö ja ahmimishäiriö ovat syömishäiriöistä tavallisimmat, ja niihin sairastuu yleisimmin nuoruusiässä. Tutkimuksessa tarkasteltiin muutoksia syömishäiriöiden ilmaantuvuuksissa 20 vuoden ajalta, syömishäiriöiden ilmaantuvuuksia ikäryhmittäin sekä alueellisia eroja ilmaantuvuuksissa.
Menetelmät:
Tutkimus oli retrospektiivinen kohorttitutkimus, jossa aineistona oli laihuus- ja ahmimishäiriöön sairastuneet erikoissairaanhoidossa olleet suomalaiset 8-30-vuotiaat vuosina 1998-2017 (n = 21 280). Tiedot sairastuneista kerättiin Suomen valtakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmästä Hilmosta. Tiedot väestön määrästä saatiin Väestörekisteristä.
Tulokset:
Tyypillisen laihuushäiriön ilmaantuvuus 8–30-vuotiailla vuosina 1998–2017 oli 31,1 per 100 000 henkilövuotta (95 % CI: 30,5–31,8), epätyypillisen laihuushäiriön 19,0 (95 % CI: 18,5–19,5), tyypillisen ahmimishäiriön 16,0 (95 % CI: 15,6–16,5) ja epätyypillisen ahmimishäiriön 9,3 (95 % CI: 8,9–9,6). Laihuushäiriön ilmaantuvuudessa oli havaittavissa lisääntymistä seuranta-aikana. Laihuushäiriöön sairastui yleisimmin 14–19-vuotiaana ja ahmimishäiriöön 15–25-vuotiaana. Etenkin laihuushäiriön ilmaantuvuudessa oli suuriakin alueellisia eroja.
Päätelmät:
Laihuushäiriön ilmaantuvuus on lisääntynyt. Suomessa syömishäiriöiden ilmaantuvuuksissa on alueellisia eroja. Syömishäiriöön sairastuu useimmiten nuoruusiässä.