Exploring the Corporate Financial and Social Performance Relationship with Net Impact Method

Abstract

Ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat sosiaaliset ongelmat ovat lisänneet keskustelua yritysten vastuusta näiden pirullisten ongelmien ratkaisemisessa - verojen maksun ja työllistämisen ei katsota enää riittävän yritysten rooliksi. Yritysvastuu jaetaan perinteisesti taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Yritysten vaikutuksia mittaavat talousmittarit ovat yksiselitteisiä ja vertailukelpoisia, mutta keinot mitata sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia perustuvat osin yritysten raportointiin omasta toiminnastaan. Lisäksi yritysten sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia objektiivisesti mittaavia menetelmiä on vähän, eivätkä ne näytä soveltuvan yritysvaikutusten parantamisen mittaamiseen.

Keskustelussa yritysvastuusta kasvu nähdään negatiivisena, koska sen uskotaan kuluttavan maapallon resursseja enemmän kuin nollakasvun. Yritysten kasvu on kuitenkin modernin talousjärjestelmän moottori. Kasvu on siis yleisen mielipiteen mukaan ristiriidassa yritysvastuun kanssa, vaikka yritysten kasvu onkin tärkeää monesta yhteiskunnan kehittämisen näkökulmasta. Tämän työn tavoite on ollut tutkia yrityksen taloudellisen menestyksen ja vastuullisuuden välistä suhdetta käyttäen uutta vastuullisuuden mittausmenetelmää.

Tutkimusote on hypoteettis-deduktiivinen ja käytetystä vastuullisuuden mittausmenetelmästä johtuen eksploratiivinen. Ensin tehtiin kirjallisuuskatsaus yritysvastuun historiaan ja nykytilaan, yritysvastuuseen vaikuttaviin tekijöihin, yritysvastuun mittausmenetelmiin sekä yrityksen kasvuun, erityisesti nopeaan kasvuun ja kasvun esteisiin. Empiirisessä osuudessa käytettiin tutkimusaineistona Suomen teknologiateollisuuden pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden taloudelliset tunnusluvut saatiin vuosilta 2014-2018 ja joiden vaikutukset on mitattu nettovaikutus-menetelmällä vuonna 2018. Nettovaikutusmenetelmässä yritysvastuu jaetaan ympäristö-, terveys-, yhteiskunta- ja tiedon osa-alueisiin. Yrityksen taloudelliset tunnusluvut ja se, onko yritys palvelu- vai tuoteyritys, olivat riippumattomia muuttujia, joilla selitettiin yrityksen nettovaikutusta ja sen neljää eri osa-aluetta monimuuttujaregressiolla. Nettovaikutuksen ja sen osa-alueiden eri vuosien regressiomalleja vertailtiin keskenään. Yrityksen nopean kasvun ja palveluistumisen vaikutusta nettovaikutukseen ja sen osa-alueisiin tutkittiin lisäksi erikseen vertailemalla eri yritysryhmien nettovaikutusten ja sen osa-alueiden keskiarvoja keskenään.

Havaittiin, että vastuullisuuden eri osa-alueita, ympäristö, terveys, yhteiskunta ja tieto, voidaan selittää osin eriävillä taloudellisilla mittareilla. Siksi yritysvastuullisuuden osa-alueita, tai jopa niiden yksittäisiä mittareita, tulisi tarkastella erillisinä, jotta yritysvastuullisuudesta ja sen edelleen kehittämisestä voitaisiin rakentaa kokonaiskuva. Niin ikään havaittiin, että viiveet yritysvastuun kehittämistoimenpiteestä sen näkymiseen konkreettisena mitattavissa olevana lukuna, näyttävät olevan eripituisia yritysvastuun eri osa-alueilla. Aikaisemmassa tutkimuksessa on kuitenkin tutkittu pääasiallisesti kokoomamittareita ja yleisin viive on ollut yksi vuosi. Pisimpinä viiveet näyttivät esiintyvän terveys- ja tiedon tuottamisen osa-alueilla ja lyhimpinä ympäristö- ja yhteiskunta-osa-alueilla. Vastuullisuuden parantamisen optimoinnissa tämä vaikuttaa parannettavien osa- alueiden valintaan, kun on ensin mitattu eri osa-alueiden vastuullisuus sekä niiden nettovaikutus.

Vastuullisuusstrategian suunnittelussa on myös otettava huomioon osa-alueen ristikkäisvaikutukset muille osa-alueille. Esimerkiksi ympäristöhaitan pienentäminen voi vaikuttaa viiveellä terveysvaikutusten ja yhteiskunnallisten vaikutusten positiiviseen kehitykseen. Vastuullisuuden kehittäminen edellyttää yritykseltä investointeja, mikä puolestaan edellyttää slack resources-teorian mukaisesti aiempaa taloudellista menestystä, jotta investointeihin riittäisi resursseja. Tämä puolestaan edellyttää kasvua yrityksen elinkaaren jossain vaiheessa, vaikka kasvun suorasta vaikutuksesta vastuullisuuteen ei saatukaan tässä tutkimuksessa näyttöä.

Tulokset osoittavat siis, että kokoomamittarit eivät sovi yrityksen vastuullisuusstrategian suunnitteluun. Aikaisempaa tutkimusta pystyttiin kuitenkin tukemaan siten, että palveluyritysten vastuullisuus näyttäisi olevan korkeammalla tasolla kuin tuoteyritysten sekä tuloksella, jonka mukaan yrityksen taloudellista menestystä yleisimmin kuvaavan mittarin, kokonaispääoman tuoton (ROA) ja vastuullisuuden suhde on positiivinen. Tämä tukee johtopäätöstä, jonka mukaan nettovaikutus-menetelmä näyttäisi siis olevan käyttökelpoinen työkalu yritysvastuullisuuden mittaamiseen ja sitä kautta yrityksen vastuullisuusstrategian kehittämiseen.

Climate change and the social problems it has caused have increased the discussion on the corporate responsibility in solving these wicked problems – paying taxes and employing citizens are no longer considered sufficient company contribution. Traditionally, corporate social responsibility is divided into economical, social and environmental responsibilities. Financial measurements of company impacts are straightforward and comparable, but the methods for measuring social and environmental impacts are partly based on companies’ own reports on their activities. Additionally, the methods measuring social and environmental impacts are scarce, and they seem not applicable for the impact development.

In the discussion on the company responsibility, growth is regarded as a negative phenomenon, because it seen to result in a larger consumption of the Earth’s resources than zero growth. However, economical growth of companies is the fuel of modern society. Hence, according to the general opinion, growth and company responsibility contradict each other, even though growth is important from many perspectives of the development of society. The objective of this research study has been to explore the relationship between corporate financial performance and corporate social performance in the light of a new method to measure corporate social performance (CSP).

The research stance is hypothetico-deductive and, due to the selected CSP measurement method, explorative. First, the history and the present status of corporate social responsibility as well as the factors and measurement methods of CSP were researched. Also, company growth was studied with a specific focus on company high growth and growth barriers. In the empirical part, the dataset consisted of the 2014-2018 financial information of Finnish small and medium-sized technology companies as well as their corporate social performance that was measured in 2018 using the net impact method. With the net impact method, corporate social performance was studied from four different dimensions: environment, health, society and knowledge. Through multiple regression, the net impact and its four dimensions are explained by the financial indicators of the companies as well as whether the company is a product or service company. The regression models of net impact and its four dimensions in different years were compared. Additionally, the impacts of company high growth and servitisation were investigated by comparing the means of net impact and its four dimensions in different company groups.

It was discovered that the different dimensions of CSP (environment, health, society and knowledge) are associated with financial indicators which are not necessarily the same for all dimensions. Therefore, the different dimensions of corporate social responsibility should be considered individually to be able to build a holistic picture of CSP and its further development. It was furthermore discovered that the dimensional temporal lags seem to vary in length depending on the dimension. The temporal lag is considered as the time lag between a CSP improvement and the registered change in the impact dimension. Previous research, in contrast, mainly considers the aggregate measures, and the most commonly found temporal lag is one year. The longest temporal lags seem to appear in health and knowledge dimensions, and the shortest ones in environmental and societal dimensions. Consequently, when optimizing CSP improvement, the dimensions to be improved must be chosen based on measurements of the performance in different dimensions and their net impact.

When designing the sustainability strategy, one also has to take into consideration the cross impacts of the different dimensions. For example, reducing the environmental burden may improve health and improve societal impacts with a time lag. The slack resources theory states that companies need to make investments in order to improve the responsibility performance, which requires earlier financial success. This requires, on the other hand, growth at some time period in the life cycle of the company, even if this research study does not provide evidence on the direct effect of growth on CSP.

Hence, the results indicate that aggregate measures are not suitable for designing the company sustainability strategy. This study, however, supports previous research with the discoveries that the CSP of service companies seems higher than that of product companies and that the most common financial indicator in CFP-CSP research, return on assets (ROA), has a positive effect on CSP. This supports the conclusion that the net impact method seems suitable for measuring CSP and developing the CSP strategy of a company.