Peruskoulua päättävien nuorten elämäntarkoitusta tutkimassa
Viljanen, Merja (2021)
2021
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-10-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202109297336
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202109297336
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -työ koostuu kahdesta osasta; Kasvatus & Aika -lehden Kasvatus & Demokratia -teemanumeroon julkaistavaksi hyväksytystä artikkelista (Luku 7) ja sitä edeltävästä pro gradu -tutkielman täydennysosasta (Luvut 1–6). Artikkelissa esitellään Tampereen kehyskuntien yhdeksäsluokkalaisten elämänpäämääriä, nuorten keskuudesta tunnistettuja päämääräprofiileja ja erilaisten elämänpäämäärien jakautumista päämääräprofiileittain. Lisäksi artikkelissa peilataan tutkimuksen tuloksia perusopetuksen opetussuunnitelman yhteiskunnalliseen kasvatustavoitteeseen. Täydennysosa laajentaa kirjallisuuskatsausta sekä perustelee erityisesti kyselytutkimukseen liittyviä metodologisia valintoja.
Tutkimus nojaa nuorten elämäntarkoitusta tutkivaan tutkimusperinteeseen, jossa keskeisessä roolissa on amerikkalaisen William Damonin määritelmä elämäntarkoituksesta. Hänen mukaansa elämäntarkoitus tekee elämästä mielekkään ja merkityksellisen, kun siihen pyritään pitkäjänteisesti ja se palvelee itsen lisäksi myös ympäröivää yhteiskuntaa.
Tutkimusaineisto koostui Tampereen kehyskuntien yhdeksäsluokkalaisten nuorten vastauksista Qualtrics-ohjelmalla tehtyyn sähköiseen kyselyyn keväällä 2020. Kyselyssä käytetyt instrumentit ovat Tampereen yliopiston kasvatustieteen ja kulttuurin tiedekunnan Civic Purpose -projektista. Nuoret vastasivat kyselyyn koulupäivän aikana ensimmäisen COVID 19 -etäkoulujakson jälkeen. Tutkimukseen valitulle kvantitatiiviselle aineistolle tehtiin tilastollinen analyysi, avovastauksia analysoitiin laadullisesti ja lisäksi aiemmin mainitut analyysit yhdistetiin trianguloimalla.
Tampereen kehyskuntien nuorista voitiin tunnistaa neljä päämääräprofiilia: päämäärätietoiset, itsekeskeiset, haaveilijat ja sitoutumattomat. Päämäärätietoisilla toteutuivat elämäntarkoituksen kaikki kolme dimensiota, itsekeskeisten ja haaveilijoiden osalta voitiin puhua elämäntarkoituksen esiasteesta. Sitoutumattomat olivat vielä vailla elämäntarkoitusta. Tutkimukseen osallistuneet nuoret olivat kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna poikkeuksellisen päämäärätietoisia, mutta heidän sanoittamansa elämänpäämäärät olivat yhtä itseen kohdistuneita kuin muualla maailmassa.
Nuorten elämäntarkoitusta ymmärtämällä ja päämääräprofiileja tunnistamalla voidaan olla ohjaamassa nuoria kohti prososiaalisia elämänpäämääriä, psyykkistä hyvinvointia ja aktiivista kansalaisuutta. Hyvinvoiva nuori on sekä yhteiskunnan että yksittäisen nuoren ja hänen perheensä etu.
Tutkimus nojaa nuorten elämäntarkoitusta tutkivaan tutkimusperinteeseen, jossa keskeisessä roolissa on amerikkalaisen William Damonin määritelmä elämäntarkoituksesta. Hänen mukaansa elämäntarkoitus tekee elämästä mielekkään ja merkityksellisen, kun siihen pyritään pitkäjänteisesti ja se palvelee itsen lisäksi myös ympäröivää yhteiskuntaa.
Tutkimusaineisto koostui Tampereen kehyskuntien yhdeksäsluokkalaisten nuorten vastauksista Qualtrics-ohjelmalla tehtyyn sähköiseen kyselyyn keväällä 2020. Kyselyssä käytetyt instrumentit ovat Tampereen yliopiston kasvatustieteen ja kulttuurin tiedekunnan Civic Purpose -projektista. Nuoret vastasivat kyselyyn koulupäivän aikana ensimmäisen COVID 19 -etäkoulujakson jälkeen. Tutkimukseen valitulle kvantitatiiviselle aineistolle tehtiin tilastollinen analyysi, avovastauksia analysoitiin laadullisesti ja lisäksi aiemmin mainitut analyysit yhdistetiin trianguloimalla.
Tampereen kehyskuntien nuorista voitiin tunnistaa neljä päämääräprofiilia: päämäärätietoiset, itsekeskeiset, haaveilijat ja sitoutumattomat. Päämäärätietoisilla toteutuivat elämäntarkoituksen kaikki kolme dimensiota, itsekeskeisten ja haaveilijoiden osalta voitiin puhua elämäntarkoituksen esiasteesta. Sitoutumattomat olivat vielä vailla elämäntarkoitusta. Tutkimukseen osallistuneet nuoret olivat kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna poikkeuksellisen päämäärätietoisia, mutta heidän sanoittamansa elämänpäämäärät olivat yhtä itseen kohdistuneita kuin muualla maailmassa.
Nuorten elämäntarkoitusta ymmärtämällä ja päämääräprofiileja tunnistamalla voidaan olla ohjaamassa nuoria kohti prososiaalisia elämänpäämääriä, psyykkistä hyvinvointia ja aktiivista kansalaisuutta. Hyvinvoiva nuori on sekä yhteiskunnan että yksittäisen nuoren ja hänen perheensä etu.