Statsförvaltningens kommunikation på sociala medier under en kris : En studie om statsrådets kriskommunikation på sociala medier under coronakrisen
Virtanen, Iisa (2021)
2021
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-10-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202109237248
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202109237248
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani viranomaisen, tarkemmin sanottuna valtioneuvoston, kriisiviestintää sosiaalisessa mediassa koronaepidemian aikana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten valtionhallinnon viranomaiset suhtautuvat sosiaaliseen mediaan ja siellä viestimiseen kriisin aikana. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, mistä aiheista valtioneuvosto koronaepidemian aikana viestii sosiaalisessa mediassa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu sekä viranomais- että kriisiviestinnästä. Näiden lisäksi teoreettisena tukena toimii tutkimus sosiaalisesta mediasta sekä digitaalisen julkisuuden käsite. Digitaalisella julkisuudella tarkoitetaan nykypäivän muuttunutta kommunikaatioympäristöä, jossa toiminta perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen ja jokaisen luomiin sisältöihin (Korpiola 2011). Tutkimustani varten olen haastatellut valtioneuvoston kanslian sosiaalisen median viestintäasiantuntijaa, Aapo Riihimäkeä, sekä kerännyt valtioneuvoston julkaisemia Facebook-postauksia koronapandemian maaliskuu 2020-joulukuu 2020 ajalta. Analyysimetodina tutkimuksessa on materiaalilähtöinen sisällönanalyysi, jonka avulla molemmat materiaalit on analysoitu.
Tulokset osoittavat, että valtionhallinto pitää sosiaalista mediaa tärkeänä kommunikaatiokanavana sekä normaalioloissa että kriisitilanteessa. Kriisitilanteet vaativat nopea reagointia ja kommunikointia kansalaisten kanssa, mikä on mahdollista erityisesti sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median eduiksi kriisiviestinnässä nousee nopeuden lisäksi myös vuorovaikutus sekä suurten yleisöiden tavoittaminen. Nopeus ja vuorovaikutus ovatkin elementtejä, joita ei perinteisissä medioissa ole. Tuloksissa korostuu myös sosiaalisen median visuaalisuus, joka helpottaa monimutkaista päätöksistä viestimistä sekä aktiivinen viestintä eri sosiaalisen median kanavissa, jotta disinformaatiota ei synny.
Sosiaalisen median julkaisuissa korostuu koronan tautitilanteen päivittäminen sekä hallituksen rajoitustoimista viestiminen. Tieto koronan leviämisestä sekä suosituksista ja rajoituksista vaikuttavat kansalaisten arkeen ja näin ollen kiinnostavat eniten suurta yleisöä. Valtioneuvosto viestii sosiaalisessa mediassa myös hallituksen päätöksistä esimerkiksi yritystukiin liittyen.
I denna pro gradu -avhandling granskar jag en myndighets, noggrant sagt statsrådets, kriskommunikation på sociala medier under coronaepidemin. Syftet med avhandlingen är att reda på hur statsförvaltningen förhåller sig till sociala medier som kommunikationskanal under en krissituation. Ytterligare undersöker jag vilka teman som behandlas på statsrådets sociala medier under coronaepidemin.
Som teoretisk referensram i denna avhandling fungerar myndighetskommunikation och kriskommunikation. Dessutom använder jag forskning om sociala medier och begreppet digital publicitet som teoretiskt stöd. Digital publicitet betyder dagens förändrade kommunikationsmiljö där all verksamhet grundar sig på ständig interaktion och innehåll som alla skapar. Jag har intervjuat statsrådets kanslis kommunikationsexpert för sociala medier, Aapo Riihimäki, samt samlat in statsrådets Facebook-inlägg under coronaepidemin mars 2020-december 2020 för denna avhandling. Som analysmetod använder jag materialbaserad innehållsanalys med vilken har jag analyserat båda materialen.
Resultaten visar att statsförvaltningen anser att sociala medier är viktiga kommunikationskanaler både under normala förhållanden och under krissituationer. Krissituationer kräver snabba reaktioner och kommunikation med allmänheten vilket är möjligt särskilt på sociala medier. Utöver snabbhet är interaktion och stora publiker fördelar med att använda sociala medier i kriser. Snabbhet och interaktion framhävs på sociala medier eftersom traditionella medier varken är snabba eller interaktiva. Ytterligare framhävs visualitet, som underlättar kommunikation om krångliga beslut, och aktiv kommunikation, som hindrar desinformation, i resultaten.
I inläggen på sociala medier betonas uppdatering av coronavirusläget samt information om begränsningar och rekommendationer. Information om smittfall, begräsningar och rekommendationer påverkar allmänhetens vardag och därför intresserar den stora publiken mest. Statsrådet informerar om regeringens beslut exempelvis om företagsstöd på sociala medier.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu sekä viranomais- että kriisiviestinnästä. Näiden lisäksi teoreettisena tukena toimii tutkimus sosiaalisesta mediasta sekä digitaalisen julkisuuden käsite. Digitaalisella julkisuudella tarkoitetaan nykypäivän muuttunutta kommunikaatioympäristöä, jossa toiminta perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen ja jokaisen luomiin sisältöihin (Korpiola 2011). Tutkimustani varten olen haastatellut valtioneuvoston kanslian sosiaalisen median viestintäasiantuntijaa, Aapo Riihimäkeä, sekä kerännyt valtioneuvoston julkaisemia Facebook-postauksia koronapandemian maaliskuu 2020-joulukuu 2020 ajalta. Analyysimetodina tutkimuksessa on materiaalilähtöinen sisällönanalyysi, jonka avulla molemmat materiaalit on analysoitu.
Tulokset osoittavat, että valtionhallinto pitää sosiaalista mediaa tärkeänä kommunikaatiokanavana sekä normaalioloissa että kriisitilanteessa. Kriisitilanteet vaativat nopea reagointia ja kommunikointia kansalaisten kanssa, mikä on mahdollista erityisesti sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median eduiksi kriisiviestinnässä nousee nopeuden lisäksi myös vuorovaikutus sekä suurten yleisöiden tavoittaminen. Nopeus ja vuorovaikutus ovatkin elementtejä, joita ei perinteisissä medioissa ole. Tuloksissa korostuu myös sosiaalisen median visuaalisuus, joka helpottaa monimutkaista päätöksistä viestimistä sekä aktiivinen viestintä eri sosiaalisen median kanavissa, jotta disinformaatiota ei synny.
Sosiaalisen median julkaisuissa korostuu koronan tautitilanteen päivittäminen sekä hallituksen rajoitustoimista viestiminen. Tieto koronan leviämisestä sekä suosituksista ja rajoituksista vaikuttavat kansalaisten arkeen ja näin ollen kiinnostavat eniten suurta yleisöä. Valtioneuvosto viestii sosiaalisessa mediassa myös hallituksen päätöksistä esimerkiksi yritystukiin liittyen.
I denna pro gradu -avhandling granskar jag en myndighets, noggrant sagt statsrådets, kriskommunikation på sociala medier under coronaepidemin. Syftet med avhandlingen är att reda på hur statsförvaltningen förhåller sig till sociala medier som kommunikationskanal under en krissituation. Ytterligare undersöker jag vilka teman som behandlas på statsrådets sociala medier under coronaepidemin.
Som teoretisk referensram i denna avhandling fungerar myndighetskommunikation och kriskommunikation. Dessutom använder jag forskning om sociala medier och begreppet digital publicitet som teoretiskt stöd. Digital publicitet betyder dagens förändrade kommunikationsmiljö där all verksamhet grundar sig på ständig interaktion och innehåll som alla skapar. Jag har intervjuat statsrådets kanslis kommunikationsexpert för sociala medier, Aapo Riihimäki, samt samlat in statsrådets Facebook-inlägg under coronaepidemin mars 2020-december 2020 för denna avhandling. Som analysmetod använder jag materialbaserad innehållsanalys med vilken har jag analyserat båda materialen.
Resultaten visar att statsförvaltningen anser att sociala medier är viktiga kommunikationskanaler både under normala förhållanden och under krissituationer. Krissituationer kräver snabba reaktioner och kommunikation med allmänheten vilket är möjligt särskilt på sociala medier. Utöver snabbhet är interaktion och stora publiker fördelar med att använda sociala medier i kriser. Snabbhet och interaktion framhävs på sociala medier eftersom traditionella medier varken är snabba eller interaktiva. Ytterligare framhävs visualitet, som underlättar kommunikation om krångliga beslut, och aktiv kommunikation, som hindrar desinformation, i resultaten.
I inläggen på sociala medier betonas uppdatering av coronavirusläget samt information om begränsningar och rekommendationer. Information om smittfall, begräsningar och rekommendationer påverkar allmänhetens vardag och därför intresserar den stora publiken mest. Statsrådet informerar om regeringens beslut exempelvis om företagsstöd på sociala medier.