How habits of media consumption relate to scientific literacy : A quantitative and qualitative analysis

Abstract

As humanity is facing considerable global challenges, like pandemics and the ongoing anthropogenic global warming, scientific literacy (SL) has become more important than ever. Yet, the level of SL around the world continues to be considerably low. This undermines both our individual and collective decision-making processes, in terms of them being able to arrive at well-reasoned and scientifically informed resolutions to the many challenges we face.

Previous research by Jon D. Miller, among others, has indicated that television consumption, on average, has a negative impact, print media consumption a positive impact, and Internet consumption the most positive impact on SL. In this thesis, I find out if these indications can be supported and expanded, for the purpose of finding out what kind of media consumption may best support SL. This is done by utilizing a mainly quantitative live paper survey (n = 138), gathered during 2014, in Finland. I look for relevant correlations between people’s more detailed media consumption habits and their level of SL. Two included qualitative questions are also analyzed, to reveal more specific habits of media consumption that may support SL. Further, I look for contributing background information correlates with SL that have been suggested in previous research.

Analysis of the quantitative questions found several significant correlations that support and expand Miller’s findings. Television consumption negatively correlated with SL, moderated by understanding of English as a second language. General print media consumption did not correlate with SL, but the more specific category of written non-fiction consumption did positively, as did giving relatively more value to non-fiction books in learning new knowledge. Though Internet consumption inversely correlated with television consumption, no significant correlation between general Internet consumption and SL was found. However, the more specific category of ‘organization of life via Internet’ did positively correlate with SL, moderated by education.

The qualitative questions revealed specific kind of Internet consumption to be predictive of SL. Participants with higher SL were more prone to mention learning most amount of new knowledge from social learning-related Internet platforms, channels, and forums (SLIPs), and especially from ones unique to the sample, while also being more prone to mention reading non-fiction books and to not mention television. A quantified analysis of the qualitative answers confirmed a significant positive correlation between SL and SLIPs mentioned.

Significant background information correlates, in line with prior research, were also found. SL positively correlated with both education and self-reported understanding of English as a second language, and negatively with religiosity (both in terms of belonging to a religious community and view of God(s)). A negative correlation was further found between the quality of Internet connection and religiosity. Moreover, view of God(s) negatively correlated with Internet consumption and mentions of SLIPs, both moderated by education.

Based on the results, it is theorized that particularly SLIPs may provide benefits for SL as, at their best, they can function as efficient epistemic communities or networks that socially support the process of learning. However, finding the best SLIPs, and effectively utilizing them, is a challenge that often requires media literacy and English proficiency, together with science curiosity as an initial motivator. The best communities, once found, can then feed them further, potentially creating a lifelong socially supported cycle of curiosity and learning, and thus support SL. Alongside SLIPs, especially non-fiction books appear to support SL.

These findings can be utilized in designing and developing educational and habitual solutions to better support SL – and thus to support both our individual and collective decision-making processes. Some practical suggestions are made for educators, policymakers, content designers, parents, journalists, and the public. Additionally, a philosophy-influenced historical overview of SL is presented, developments in the media landscape since 2014 considered, and guidelines for potential future research discussed.

TIIVISTELMÄ

Ihmiskunnan kohdatessa globaaleita haasteita, kuten pandemioita ja meneillään olevan ihmislähtöisen ilmastonlämpenemisen, tieteellisestä lukutaidosta (TL:sta) on tullut tärkeämpää kuin koskaan. Ja silti ympäri maailman TL pysyy matalalla tasolla. Tämä heikentää sekä yksilöllisten että kollektiivisten päätöksentekoprosessiemme kyvykkyyttä tuottaa hyvin järkeiltyjä ja tieteellisesti informoituja päätöksiä, joilla vastata kohtaamiimme haasteisiin.

Muun muassa Jon D. Millerin aiemmat tutkimukset ovat indikoineet, että television käytöllä on keskimäärin negatiivinen vaikutus, printtimedian käytöllä positiivinen ja Internetin käytöllä kaikista positiivisin vaikutus TL:oon. Tässä tutkielmassa selvitän, voiko näitä löydöksiä tukea ja laajentaa, jotta selviäisi, millainen mediankäyttö saattaa parhaiten tukea TL:a. Tämä tapahtuu pääosin kvantitatiivisen, Suomessa 2014 livenä kerätyn paperikyselyn kautta (n = 138). Etsin aineistosta relevantteja korrelaatioita ihmisten yksityiskohtaisempien mediankäyttötapojen ja heidän TL:n tason väliltä. Analysoin myös kaksi kyselyyn sisällytettyä kvalitatiivista kysymystä, tuodakseni esiin tarkempia mediankäyttötapoja, jotka saattaisivat tukea TL:a. Lisäksi etsin aiemmissa tutkimuksissa esille nousseita korrelaatteja taustatietojen ja TL:n väliltä.

Kvantitatiivisten kysymysten analyysi löysi useita merkitseviä korrelaatioita, jotka tukevat ja laajentavat Millerin löydöksiä. Television käyttö korreloi negatiivisesti TL:n kanssa, jota löydöstä sääteli englannin kielen ymmärtäminen toisena kielenä. Printtimedian käyttö ei yleisesti korreloinut TL:n kanssa, mutta tarkempi kategoria ’kirjoitettu non-fiktio’ korreloi positiivisesti, kuin myös tietokirjallisuuden suhteellisesti korkeampi arvostaminen uuden tiedon oppimisessa. Vaikkakin Internetin ja television käytön välillä oli käänteinen korrelaatio, Internetin käyttö ei yleisesti korreloinut TL:n kanssa. Tarkempi kategoria ’elämän organisointi Internetin kautta’ kuitenkin korreloi positiivisesti, koulutuksen säätelemänä.

Kvalitatiiviset kysymykset paljastivat tietynlaisen Internetin käytön ennustavan TL:a. Osallistujat, joilla oli korkeampi TL, olivat taipuvaisempia mainitsemaan oppivansa eniten uutta tietoa sosiaalisilta oppimiseen liittyviltä Internet-alustoilta, -kanavilta ja -foorumeilta (SOLI:lta), varsinkin otoksessa uniikisti mainituilta. He myös mainitsivat useammin tietokirjallisuutta sekä välttivät mainitsemasta televisiota. Kvantifioitu analyysi vastausten sisällöstä vahvisti, että TL:n ja mainittujen SOLI:en välillä on merkitsevä positiivinen korrelaatio.

Kyselyssä paljastui myös aiempien tutkimusten kanssa yhteensopivia, merkitseviä taustatietokorrelaatteja. TL korreloi positiivisesti sekä koulutuksen että itseraportoidun englannin kielen ymmärtämisen kanssa ja negatiivisesti uskonnollisuuden kanssa (sekä yhteisöön kuulumisen että Jumala-näkemyksen osalta). Uskonnollisuuden kanssa korreloi negatiivisesti myös Internet-yhteyden laatu. Lisäksi näkemys Jumalasta korreloi negatiivisesti sekä Internetin käytön että SOLI:en mainitsemisen kanssa, koulutuksen säätelemänä.

Tulosten pohjalta teoretisoidaan, että erityisesti SOLI:t saattavat tarjota hyötyä TL:lle, sillä ne voivat parhaimmillaan toimia tehokkaina episteemisinä yhteisöinä tai verkostoina, jotka sosiaalisesti tukevat oppimisen prosessia. Parhaiden SOLI:en löytäminen ja tehokas hyödyntäminen on kuitenkin haaste, jossa usein vaaditaan medialukutaitoa ja englannin kielen taitoa, yhdessä motivaatiota tuovan tiedeuteliaisuuden (tai tieteellisen uteliaisuuden) kanssa. Kun parhaat yhteisöt löytää, ne voivat edelleen ruokkia näitä, potentiaalisesti luoden elinikäisen sosiaalisesti tuetun uteliaisuuden ja oppimisen kehän, ja näin tukea TL:a. SOLI:en rinnalla erityisesti tietokirjallisuus vaikuttaa tukevan TL:a.

Näitä löydöksiä voi hyödyntää TL:a tukevien opetuksellisten ja habituaalisten ratkaisuiden suunnittelussa ja kehityksessä – ja näin tukea yksilöllisiä ja kollektiivisia päätöksentekoprosessejamme. Joitain käytännöllisiä ehdotuksia esitetään kouluttajille, päättäjille, sisällönsuunnittelijoille, vanhemmille, toimittajille ja laajemmalle yleisölle. Lisäksi filosofiavaikutteinen historiallinen katsaus TL:sta esitetään, mediakentän kehityksiä 2014 jälkeen punnitaan sekä suuntaviivoja potentiaalisille tuleville tutkimuksille esitetään.