Blogit oppimisympäristönä : Tutkimus blogien piirteistä oppimisympäristönä sekä niiden merkityksestä pedagogisille käytänteille ja yliopisto-opiskelijan itsesäätelylle

Abstract

Väitöstutkimus selvitti blogien piirteitä oppimisympäristönä sekä niiden merkitystä pedagogisille käytänteille ja yliopisto-opiskelijan itsesäätelylle. Näitä oppimisprosessille keskeisiä tekijöitä tutkimuksessa tarkasteltiin opiskelijan ja opettajan näkökulmista. Tutkimuksen analyysit pohjautuivat menetelmätriangulaatioon. Opiskelijakyselyn kvantitatiivinen aineisto analysoitiin monimuuttujamenetelmillä (pääkomponenttianalyysi, kaksisuuntainen varianssianalyysi ja lineaarinen regressioanalyysi) ja avoimet vastaukset aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimusaineisto opettajilta koostui puolistrukturoiduista haastatteluista. Niiden analyysit pohjautuivat teoriaohjaavaan sisällönanalyysiin, jossa teoriaohjaavana elementtinä oli John Biggsin opetuksen ja oppimisen 3P -malli.

Sosiaalinen media perustuu osallistujien väliseen vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen. Nämä osoittautuivat keskeisiksi tekijöiksi myös blogeissa oppimisympäristönä. Oppimisympäristönä blogit saivat aikaan huomattavasti aktiivisempaa vuorovaikutusta, kuin vertaillut Moodle-kurssit ilman lähiopetusta. Opiskelijat kokivat blogeihin kirjoittamisen mielekkäänä ja hyödyllisenä. Omista ideoista ja ajatuksista blogeissa saatu vertaispalaute koettiin tärkeäksi. Se viritti omakohtaisiin pohdintoihin ja kannusti panostamaan omiin suorituksiin. Blogit saivat aikaan myös huomattavasti aktiivisempaa yhteistyötä opiskelijoiden kesken, kuin vertaillut Moodle-kurssit. Blogit koettiin yhteistyöhön kannustavaksi ympäristöksi, jossa tiedon ja ajatusten jakaminen oli helppoa. Opiskelijat yleensä pyrkivät tarpeen vaatiessa tapaamaan toisiaan myös kasvokkain.

Suoritetut analyysit osoittivat, että blogit soveltuvat eri ikäisten ja yliopisto-opintojen eri vaiheissa olevien oppimisympäristöksi tieteenalasta riippumatta. Blogit saivat aikaan sisäistä motivaatiota. Jo pelkkä tutustuminen blogeihin saattoi motivoida opiskelijaa. Internet-yleisöltä saadut kommentit motivoivat parempiin opintosuorituksiin. Julkisuuden paine avoimessa vuorovaikutuksessa ohjasi hiomaan omia ajatuksia ennen niiden julkaisemista. Opiskelijat suhtautuivat blogeihin pääsääntöisesti positiivisesti, ja bloggaamisen koettiin olevan mukavaa. Blogien opiskelua tukeviin piirteisiin liitettiin helppokäyttöisyys ja joustavuus. Opiskelijoiden välillä ilmeni kuitenkin selviä eroja kyvyssä havaita blogien tarjoamaa tukea ja mahdollisuuksia oppimisympäristönä.

Kasvatustieteitä pääaineenaan lukevilla oppimisprosessin itsesäätely oli yliopisto-opintojen alkuvaiheessa muiden tiedekuntien opiskelijoita paremmin hallussa. Erot opiskelijoiden kesken kuitenkin tasoittuivat iän kasvun ja opinnoissa etenemisen myötä. Opiskelijat kykenivät tavoittamaan vuorovaikutuksen aikaansaaman yhteissäätelyn merkitystä omalle oppimiselleen. Lisäksi blogivuorovaikutuksen koettiin tuovan uskallusta ja valmiutta omien ajatusten julkiseen ilmaisuun. Blogit toivat myös esiin eroja opiskeluemootioiden säätelyssä. Blogit koettiin positiivisesti, kun oppimisympäristön kuormitus oli tasapainossa opiskelijan voimavaroihin nähden. Päinvastaisessa tapauksessa ne vahvistivat negatiivisia opiskeluemootioita.

Blogeissa oli mahdollista käyttää suljetuista verkko-oppimisympäristöistä poikkeavia pedagogisia käytänteitä. Opiskelijan tai pienryhmän voitiin antaa itse perustaa ja myös hallita omaa verkko-oppimisympäristöään. Opiskelijoiden vuorovaikutus oli mahdollista avata julkiseksi. Tämä kasvatti motivaatiota osallistua keskusteluihin. Julkisuuden ansiosta oppimisympäristöstä muodostui opiskelijalle autenttinen toimintaympäristö. Opiskelijoiden julkisesti käymät keskustelut osoittautuivat laadukkaammiksi, kuin kurssin sisäiseksi jäänyt ajatustenvaihto. Vuorovaikutuksen avoimuus ulkopuolisille saattoi kuitenkin kasvattaa ajatusten julkaisukynnystä ja rajata keskustelujen aiheita. Autonomisella työskentelyllä ja tehtävien korkealla vapausasteella opettajat pyrkivät tukemaan opiskelijoiden itsesäätelytaitojen kehittymistä. Pienryhmätyöskentelyssä vastuunkanto ja toiminta yhdessä kehittivät opiskelijoiden yhteissäätelytaitoja. Niitä voitiin kehittää pienryhmän työskentelyyn pohjautuvilla arvostelu- käytänteillä. Ulkoisen säätelyn käytänteisiin lukeutuivat tehtävien palautusaikataulut ja kursseille luodut välietapit. Niihin lukeutuivat myös opettajien interventiot pien- ryhmätyöskentelyssä ja pakko tehtävien suorittamiselle .

Yhteenvetona analyysien havainnoista voidaan esittää, että blogeista oppimisympäristönä muodostui merkittävää tukea oppimistavoitteiden saavuttamiselle. Niiden aikaansaama aktiivisuus vuorovaikutuksessa ja oppimistavoitteiden suuntainen yhteistoiminta tukivat oppimista. Blogien piirteet tukivat yhteisöllistä oppimista ja opiskelijalähtöisyyttä pedagogisissa käytänteissä. Opettajaksi opiskeleville ne tarjosivat mahdollisuuden tutustua median piirteisiin ja käyttötapoihin oppimisympäristönä. Tieteenalasta riippumatta blogit osoittautuivat opiskelijoiden kompetensseja kehittäväksi oppimisympäristöksi, jossa opiskelutavoitteiden niin ohjatessa oli mahdollista työskennellä avoimessa ja autenttisessa toimintaympäristössä.

The dissertation investigated the features of blogs as a learning environment and their significance for pedagogical practices and university student self-regulation. These key factors for the learning process were examined in the study from the perspectives of the student and the teacher. The analyses of the study were based on method triangulation. The quantitative data of the student survey were analyzed by multivariate analysis methods (Principal Component Analysis, Two-way ANOVA, and Linear Regression Analysis) and open-ended responses by Data-Driven Content Analysis. The research material from the teachers consisted of semi-structured interviews. Their analysis was based on Theory-Driven Content Analysis, with John Biggs 3P Model of teaching and learning as the theoretical guiding element.

Social media is based on interaction and community between participants. These also proved to be key factors in blogs as a learning environment. As a learning environment, blogs produced significantly more active interaction than compared Moodle courses without face-to-face teaching. Students found writing to blogs meaningful and useful. In the interaction, students felt the importance of peer feedback from their own ideas and thoughts was important. It stimulated personal reflection and encouraged investment in one’s own performance. Blogs resulted in significantly more active collaboration among students than the Moodle courses compared. Students perceived blogs as a collaborative environment where sharing information and ideas was easy. However, students usually try to meet each other face to face when needed.

The analyses carried out showed that blogs are suitable as a learning environment for people of different ages and at different stages of university studies, regardless of discipline. Blogs provided intrinsic motivation. Mere access to blogs could motivate students. Internet audience comments motivate better academic performance. Public pressure in open interaction directed the refinement of ideas before they were published. Students were generally positive about blogs, and blogging was felt to be nice. Ease of use and flexibility were added to the features that supported the study of blogs. However, there were clear differences between students in their ability to perceive the support and opportunities offered by blogs as a learning environment.

Those who study education as their main subject had better self-regulation of the learning process in the early stages of university studies than students in other faculties. However, the differences between students leveled off with increasing age and advancement in studies. Students were able to achieve the importance of co-regulation brought about by interaction for their own learning. In addition, blog interaction was felt to bring courage and a willingness to publicly express one’s own thoughts. The blogs also highlighted differences in the regulation of study emotions. Blogs were perceived positively when the load on the learning environment was balanced in relation to the student’s resources. Otherwise, they reinforced negative learning emotions.

Blogs made it possible to use pedagogical practices different from closed e-learning environments. The student or small group could be allowed to set up and manage their own e-learning environment. The student interaction could be made publicly available. This increased the motivation to participate in the discussions. Thanks to publicity, the learning environment became an authentic operating environment for the student. The discussions held by the students in public proved to be of better quality than the exchange of ideas that remained within the course. However, the openness of the interaction to outsiders could raise the threshold for publishing ideas and limit the topics of discussion. Through autonomous work and a high degree of freedom in assignments, teachers seek to support the development of student’s self-regulatory skills. In small group work, taking responsibility and working together developed students’ co-regulatory skills. They could be developed using judging practices based on small group work. The practices of external regulation included the assignment return schedules and intermediate steps created for courses. These also included teacher interventions in small group work and forced assignments.

In summary, the findings of the analyses suggest that blogs as a learning environment, formed significant support for achieving learning objectives. The activity they interacted with and the collaboration towards learning goals supported learning. The features of the blogs supported collaborative learning and student orientation in pedagogical practices. For those studying to become teachers, they offered the opportunity to become acquainted with the features and uses of the media as a learning environment. Irrespective of the discipline, blogs proved to be a learning environment that developed students’ competencies, where it was possible to work in an open and authentic operating environment if learning goals guided the student to do so.