Työtyytyväisyys ja organisaatioon sitoutuminen etätyössä
Parviainen, Markus (2021)
Parviainen, Markus
2021
Tuotantotalouden DI-ohjelma - Master's Programme in Industrial Engineering and Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-10-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202109217178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202109217178
Tiivistelmä
Etätyö on ollut osa tietotyötä siitä lähtien, kun siihen vaadittavat tietoliikenne- ja viestintä-tekniikat ovat sen mahdollistaneet. Perinteisesti työntekijät ovat tehneet etätyötä erillisellä sopimuksella työnantajansa kanssa, usein työntekijän kokeman sisäisen motivaation tai etätyötä suosivan erityistilanteen vuoksi. Etätyöstä tehty tutkimus onkin useimmiten pohjannut oletukseen siitä, että työntekijän yksilöllinen tilanne on merkittävin syy etätyön tekemiselle. Vuonna 2020 maailmalla levinnyt COVID-19-pandemia ja sen myötä Suomessa asetettu kansallinen etätyösuositus saivat aikaan sen, että käytännössä kaikki paitsi elintärkeät työtehtävät siirrettiin toteutettavaksi pääasiallisesti työntekijöiden kotitoimistoilta.
Etätyösuositusta seuraavan puolentoista vuoden aikana tapahtuneet muutokset työskentelytavoissa ja -olosuhteissa ovat vaikuttaneet jokaisen työntekijän elämään merkittävästi. Etätyö koski nyt kaikkia, ja yksilölliset näkemykset etätyöstä tai sen sopivuudesta työntekijän tilanteeseen olivat hyvinkin erilaisia. Tehokkaan etätyön tekemisen ja sen johtamisen kannalta olikin siis tärkeää tunnistaa, minkälaiset tekijät muuttuneissa olosuhteissa vaikuttavat eniten työstä suoriutumiseen, työn teosta juontuvaan tyytyväisyyteen sekä työnantajaorganisaatiota kohtaan koettuun sitoutumiseen.
Tämä diplomityö oli suomalaiselle ohjelmistokehitys ja -konsultointiyritykselle toteutettu tutkimus, jossa tarkasteltiin etätyösuosituksen ja sitä seuranneen pidentyneen etätyöjakson vaikutuksia työntekijöiden näkemyksiin etätyön tekemisestä ja työnteon luonteesta sekä nyt että tulevaisuudessa. Keskeisimpänä tutkimuskysymyksenä oli, miten etätyö vaikuttaa työtyytyväisyyteen ja organisaatioon sitoutumiseen. Lisäksi tutkittiin organisaation vaikutusmahdollisuuksia edellä mainittuihin tekijöihin. Tutkimuksen tavoitteen saavuttamiseksi suoritettiin eksploratiivinen ja kvantitatiivinen kyselytutkimus. Tutkimusta varten tarkasteltiin aihepiireistä tehtyä akateemista kirjallisuutta, jonka pohjalta muodostettiin keskeisiä perusoletuksia etätyön luonteesta ja sen vaikutuksesta työtyytyväisyyteen ja organisaatioon sitoutumiseen. Näitä perusoletuksia hyödyntämällä luotiin kysely, jolla arvioitiin tapausyrityksen työntekijöiden mielipiteitä etätyöstä.
Kyselytutkimuksen tulosten ja kirjallisuuskatsauksessa muodostettujen perusoletusten pohjalta muodostettiin kokonaiskuva työtyytyväisyyteen ja organisaatioon sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä etätyössä. Tutkimuksen keskeisenä löydöksenä oli, että tyytyväisyys etätyöhön suosituksen aikana ei ollut muuttunut, vaan on laajalti projektista ja sen tilanteesta riippuvaista, onko etätyöllä negatiivisia vaikutuksia työstä suoriutumiseen ja sen myötä koettavaan tyytyväisyyteen. Tärkeäksi osaksi etätyötä tunnistettiin kuitenkin päivittäisestä työstä erillinen kommunikaatio organisaation muiden jäsenten kesken. Kommunikaation tärkeä merkitys tunnistettiin myös sitoutumista tarkastellessa, ja pystyttiin toteamaan kollektiivisen etätyön tasapuolistavan vaikutuksen vähentävän ulkopuolisuuden tunteita ja siten parantaen sitoutumista organisaatioon ainakin joissain määrin. Työnantajaorganisaation vaikutusmahdollisuudet työssä tutkittuihin tekijöihin käsittävät tutkimuksen perusteella tehokkaan, johdonmukaisen, ja yhteneväisen kommunikaation ylläpitämisen organisaation kaikilla tasoilla. Työolosuhteiden tunnistettiin myös vaikuttavan organisaatioon kohdistuvaan tyytyväisyyteen ja sen myötä myös työtyytyväisyyteen. Organisaation kannattaisi siis yrittää panostaa työntekijöidensä työolosuhteisiin, vaikkapa tarjoamalla laadukkaita työvälineitä kotitoimistoille tai avustamalla työn ulkopuolisten stressitekijöiden lievittämisessä, jolloin työn ja elämän tasapaino paranee ja sen positiiviset vaikutukset näkyvät parempana työtyytyväisyytenä ja organisaatioon sitoutumisena.
Etätyösuositusta seuraavan puolentoista vuoden aikana tapahtuneet muutokset työskentelytavoissa ja -olosuhteissa ovat vaikuttaneet jokaisen työntekijän elämään merkittävästi. Etätyö koski nyt kaikkia, ja yksilölliset näkemykset etätyöstä tai sen sopivuudesta työntekijän tilanteeseen olivat hyvinkin erilaisia. Tehokkaan etätyön tekemisen ja sen johtamisen kannalta olikin siis tärkeää tunnistaa, minkälaiset tekijät muuttuneissa olosuhteissa vaikuttavat eniten työstä suoriutumiseen, työn teosta juontuvaan tyytyväisyyteen sekä työnantajaorganisaatiota kohtaan koettuun sitoutumiseen.
Tämä diplomityö oli suomalaiselle ohjelmistokehitys ja -konsultointiyritykselle toteutettu tutkimus, jossa tarkasteltiin etätyösuosituksen ja sitä seuranneen pidentyneen etätyöjakson vaikutuksia työntekijöiden näkemyksiin etätyön tekemisestä ja työnteon luonteesta sekä nyt että tulevaisuudessa. Keskeisimpänä tutkimuskysymyksenä oli, miten etätyö vaikuttaa työtyytyväisyyteen ja organisaatioon sitoutumiseen. Lisäksi tutkittiin organisaation vaikutusmahdollisuuksia edellä mainittuihin tekijöihin. Tutkimuksen tavoitteen saavuttamiseksi suoritettiin eksploratiivinen ja kvantitatiivinen kyselytutkimus. Tutkimusta varten tarkasteltiin aihepiireistä tehtyä akateemista kirjallisuutta, jonka pohjalta muodostettiin keskeisiä perusoletuksia etätyön luonteesta ja sen vaikutuksesta työtyytyväisyyteen ja organisaatioon sitoutumiseen. Näitä perusoletuksia hyödyntämällä luotiin kysely, jolla arvioitiin tapausyrityksen työntekijöiden mielipiteitä etätyöstä.
Kyselytutkimuksen tulosten ja kirjallisuuskatsauksessa muodostettujen perusoletusten pohjalta muodostettiin kokonaiskuva työtyytyväisyyteen ja organisaatioon sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä etätyössä. Tutkimuksen keskeisenä löydöksenä oli, että tyytyväisyys etätyöhön suosituksen aikana ei ollut muuttunut, vaan on laajalti projektista ja sen tilanteesta riippuvaista, onko etätyöllä negatiivisia vaikutuksia työstä suoriutumiseen ja sen myötä koettavaan tyytyväisyyteen. Tärkeäksi osaksi etätyötä tunnistettiin kuitenkin päivittäisestä työstä erillinen kommunikaatio organisaation muiden jäsenten kesken. Kommunikaation tärkeä merkitys tunnistettiin myös sitoutumista tarkastellessa, ja pystyttiin toteamaan kollektiivisen etätyön tasapuolistavan vaikutuksen vähentävän ulkopuolisuuden tunteita ja siten parantaen sitoutumista organisaatioon ainakin joissain määrin. Työnantajaorganisaation vaikutusmahdollisuudet työssä tutkittuihin tekijöihin käsittävät tutkimuksen perusteella tehokkaan, johdonmukaisen, ja yhteneväisen kommunikaation ylläpitämisen organisaation kaikilla tasoilla. Työolosuhteiden tunnistettiin myös vaikuttavan organisaatioon kohdistuvaan tyytyväisyyteen ja sen myötä myös työtyytyväisyyteen. Organisaation kannattaisi siis yrittää panostaa työntekijöidensä työolosuhteisiin, vaikkapa tarjoamalla laadukkaita työvälineitä kotitoimistoille tai avustamalla työn ulkopuolisten stressitekijöiden lievittämisessä, jolloin työn ja elämän tasapaino paranee ja sen positiiviset vaikutukset näkyvät parempana työtyytyväisyytenä ja organisaatioon sitoutumisena.