Protestiosallistumiseen ja protestivalmiuteen vaikuttavat tekijät Suomessa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan protestiosallistumiseen ja protestivalmiuteen vaikuttavia tekijöitä Suomessa. Protestiosallistumisella viitataan ei-perinteisiin poliittisen osallistumisen muotoihin, kuten mielenosoituksiin, boikotteihin ja kansalaistottelemattomuuteen. Protestivalmius taas viittaa henkilön valmiuteen osallistua tällaiseen toimintaan tarpeen tullen. Tarkoituksena on tarkemmin ottaen selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat kansalaisten protestiosallistumiseen ja - valmiuteen Suomessa. Tämä muodostaa ensimmäisen tutkimuskysymyksen. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, ovatko protestiosallistumiseen ja -valmiuteen vaikuttavat tekijät samoja verrattuna kansalaisten vaaliosallistumista selittäviin tekijöihin.

Teoreettisen viitekehyksen tutkielmassa muodostaa poliittisten osallistumistapojen kirjon laajeneminen länsimaisten yhteiskuntien muutoksen myötä. Keskimäärin korkeamman koulutustason omaavat kansalaiset ovat kykenevämpiä ja halukkaampia osallistumaan yhteiskunnallisesti myös muilla tavoin kuin vaaliosallistumisen kautta. Lisäksi viitekehyksen muodostaa protestiosallistumiseen ja -valmiuteen liittyvä aiempi tutkimuskirjallisuus sekä vaaliosallistumiseen liittyvä tutkimuskirjallisuus.

Aineistona tutkielmassa käytetään vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimusaineistoa. Tutkielman menetelmä on kvantitatiivinen, ja analyysit on toteutettu SPSS-tilastonkäsittelyohjelmaa avuksi käyttäen. Kolmesta aineiston yhteiskunnallista osallistumista mittaavasta kysymyksestä on muodostettu summamuuttuja, joka kuvaa parhaiten nykyajan protestiosallistumista. Selittävinä muuttujina on käytetty vastaajan ikää, sukupuolta, koulutustasoa, puoluekantaa ja poliittista tietämystä. Kaikki tutkielmassa käytetyt muuttujat on luokiteltu uudelleen vastaajan sukupuolta lukuun ottamatta. Näitä muuttujia on käytetty analyysin erilaisissa ristiintaulukoinneissa, joiden perusteella on tehty päätelmiä protestiosallistumiseen ja -valmiuteen vaikuttavista tekijöistä.

Tutkielman tulokset myötäilevät aiempia havaintoja tutkimuskirjallisuudesta. Merkittävimmäksi protestiosallistumista ja - valmiutta selittäväksi tekijäksi osoittautuu tulosten perusteella puoluekanta. Vasemmistoliiton ja Vihreän liiton kannattajat osoittautuvat selvästi aktiivisemmiksi protestiosallistumisen suhteen verrattuna muiden puolueiden kannattajiin. Edellä mainittu pätee myös protestivalmiuden osalta. Korkeasti kouluttautuneet ja korkean poliittisen tietotason omaavat kansalaiset osoittautuvat aktiivisemmiksi protestiosallistujiksi sekä protestivalmiimmiksi matalasti kouluttautuneisiin ja heikon poliittisen tietotason omaaviin kansalaisiin verrattuna. Vanhimmassa ikäluokassa sekä osallistumisaktiivisuus että osallistumisvalmius laskevat selvästi muihin ikäryhmiin verrattuna.

Protestiosallistumiseen ja -valmiuteen vaikuttavat tekijät ovat samoja, jotka vaikuttavat myös kansalaisten vaaliosallistumiseen. Ainoan poikkeuksen tähän muodostaa ikä. Vanhemmat ikäluokat ovat tyypillisesti aktiivisempia vaaliosallistujia nuoriin verrattuna, mutta protestiosallistumisen ja -valmiuden suhteen tilanne on juuri päinvastainen. Protestiosallistuminen on kuitenkin Suomessa edelleen vähäistä, eikä vähentynyt vaaliosallistuminen ole tutkielman tulosten mukaan korvautunut protestiosallistumisella.