Vuorovaikutustaitojen vahvistaminen musiikin avulla kolmevuotiaiden ryhmässä: Varhaiskasvatuksen ammattilaisten tulkintoja musiikista

Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen ammattilaisten käsityksiä siitä, miten he kokevat musiikin vahvistettaessa kolmevuotiaiden lasten vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Lisäksi tutkittiin, näkyikö näiden käsitysten välillä eroja päiväkotiyksiköittäin. Tutkimusaineisto koostui vastaajien nauhoittamista kertomuksista, jotka valmistettiin laaditun kehyskertomustehtävän asettamien rajausten mukaisesti. Kehyskertomuksessa vastaajat kuvasivat ohjaamaansa musiikkihetkeä sekä siinä ilmenevää vuorovaikutusta niin lasten välillä kuin lapsen ja aikuisen välillä. Tutkielman aihetta lähestytään keskittymällä kolmannen ikävuoden keskeisimpiin vuorovaikutustaitojen tunnuspiirteisiin ja tuleviin kehitysvaiheisiin. Lisäksi musiikkihetkessä ilmenevää musiikillista vuorovaikutusta ja yhteisöllistä oppimista lähestytään kolmevuotiaiden varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen sekä aiemman tutkimuskirjallisuuden valossa. Kolmen varhaiskasvatuksen opettajan ja yhden lastenhoitajan litteroidut kertomukset analysoitiin, josta edettiin laadullisin tutkimusmenetelmin käyttämällä sisällönanalyysiä aineiston teemoittelussa. Teemoittelun jälkeen kertomuksista etsittiin vielä kaikkia merkityksenantoja yhdistävät tyypit. Tulokset osoittivat varhaiskasvatuksen ammattilaisten käsittävän musiikin tuovan lapsille monipuolisesti erilaisia vuorovaikutuskohtaamisia, jotka vahvistavat lasten toveritaitoja, ryhmähenkeä sekä itseilmaisua. Vuorovaikutushetket toimivat joustavasti tarjoamaan lapsille mahdollisuuksia osallistua ryhmän toimintaan. Lisäksi aikuisen oman toiminnan ja sensitiivisen asennoitumisen merkitys tunnistettiin, joka ohjasi tätä vastaanottamaan vuorovaikutusviestejä lapsilta. Aikuinen kykeni sen välityksellä myös hyödyntämään havaintojaan tukeakseen ryhmänsä lapsia yksilöllisesti. Yksiköllisiä eroavaisuuksia esiintyi kertomuksissa verrattain vähän, ja tarkastellut eroavaisuudet koskivat pääosin vain vastaajien itse korostamia arvoja ja käyttämiään toimintamenetelmiä työssään. Kahden saman yksikön ammattilaisen kertomuksissa ilmeni hyvin läheisiä merkityksenantoja suhteessa muiden yksiköiden ammattilaisiin, kuten spontaanin musiikinkäyttämisen ja sen parissa syntyvien lasten reaktioiden osalta.