Arvostusmenetelmät ja käyvät arvot IFRS-standardeissa: tilintarkastuksen näkökulma

Abstract

Tämän tutkielman tavoite on tarkastella käytettyjä arvostusmenetelmiä ja IFRS-standardeissa esiintyvää käypiin arvoihin arvostusta tilintarkastuksen näkökulmasta. Tavoitteena on ymmärtää tilinpäätöserän arvostuksessa käytetyn menetelmän vaikutuksia tilintarkastuksen toteuttamiseen tilintarkastajan näkökulmasta. Arvostusmenetelmistä on tehty jonkin verran tutkimusta erityisesti 2000-luvulla, mutta myös viime vuosina. Käypien arvojen ja historiallisten kustannusten välillä on tehty vertailua erityisesti taloudellisen informaation arvorelevanttiuden näkökulmasta. Käypään arvoon arvostus on lisääntynyt IFRS-standardeissa ja sen myötä tilinpäätöksissä maailmanlaajuisesti, mikä on myös osaltaan lisännyt tutkimusta arvostusmenetelmistä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on painottunut sijoittajien näkökulma, ja he ovatkin yksi taloudellisen informaation keskeisimmistä käyttäjäryhmistä.

Tutkielman teoreettisen viitekehyksen tavoitteena on luoda perusta tutkittavalle aiheelle ja sen vuoksi mahdollisimman monipuolinen katsaus aiheeseen. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään käypiä arvoja ja historiallisia kustannuksia yleisellä tasolla ja tehdään vertailua niiden välillä aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen nojaten. Tämän lisäksi tutkielman teoreettiseen viitekehykseen sisältyy katsaus tilinpäätöksen ja tilintarkastuksen tavoitteisiin ja tarkoitukseen, sekä alaluku, jossa esitellään tämän tutkielman kannalta keskeiset neljä IFRS-standardia, joissa käypään arvoon arvostusta esiintyy. Tutkielman empiirinen osa on toteutettu kvalitatiivisen eli laadullisen lähestymistavan mukaisesti. Laadullisen tutkimuksen tavoitteina pidetään sekä todellisen elämän kuvaamista että ymmärryksen lisäämistä. Kuten tavallisesti kvalitatiivisissa tutkimuksissa, myös tässä tutkielmassa tiedonlähteenä käytettiin ihmisiä, ja tutkielman empiirisen aineiston keräämiseksi tehtiin viisi tilintarkastajiin kohdistuvaa teemahaastattelua. Yleisesti haastattelua voidaan pitää kvalitatiivisen tutkimuksen päämenetelmänä, ja se on muihin aineistonkeruumenetelmiin nähden melko joustava. Teemahaastattelu puolestaan on haastattelumenetelmänä puolistrukturoitu, mikä mahdollistaa muun muassa tarkentavien kysymysten esittämisen haastattelujen aikana.

Koska tutkielman empiiriset tulokset perustuvat vain harvojen yksittäisten tilintarkastajien kokemuksiin ja mielipiteisiin, tutkielman empiiriset tulokset eivät ole sellaisenaan yleistettävissä koskemaan suurta joukkoa. Tämän tutkielman empiiriset tulokset osoittavat, että käypien arvojen ja historiallisten kustannusten tilintarkastus tavallisesti eroavat toisistaan, ja pääsääntöisesti käypään arvoon arvostus aiheuttaa tilintarkastajan näkökulmasta lisätyötä sen mukaan, miten paljon arvo sisältää arvionvaraisuutta eli johdon tekemiä arvioita muun muassa tulevaisuuden kassavirroista ja niiden ajallisesta toteutumisesta. Käypään arvoon arvostettavaan erään sisältyvän arvionvaraisuuden määrä kuitenkin riippuu muun muassa kyseessä olevasta tilinpäätöserästä, sillä tutkielmassa käsitellyistä tilinpäätöseristä liikearvoon sisältyy empiiristen tulosten mukaan melko paljon johdon omia arvioita ja arvionvaraisuutta, kun taas rahoitusinstrumenttien kohdalla arvostukseen voidaan usein saada kolmannen osapuolen vahvistus, mikä alentaa erään sisältyvää arvionvaraisuutta. Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä tilinpäätöserän arvostuksessa käytetyn arvostusmenetelmän vaikutuksista tilintarkastukseen. Lisäksi tutkielman empiirisistä tuloksista on tunnistettavissa aiheita mahdolliselle tarkemmalle tarkastelulle ja jatkotutkimukselle.