Kuin mikä tahansa ihmissuhde : Esimiehen ja alaisen vuorovaikutussuhde koulumaailmassa
Siirtola, Emmi (2021)
Siirtola, Emmi
2021
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-10-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202109157110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202109157110
Tiivistelmä
Pro gradun tarkoituksena oli tutkia esimiehen ja alaisen välistä kahdenkeskistä vuorovaikutussuhdetta koulumaailmassa alaisen näkökulmasta. Tutkimusta varten haastateltiin sekä opettajia että koulunkäynninohjaajia yhteensä viidestä tamperelaisesta peruskoulusta. Tutkimus on kvalitatiivinen eli merkityksiä etsivä ja se toteutettiin haastattelututkimuksena. Tutkimuskysymykset ovat: millaista henkilöstöjohtaminen on Tampereen kouluissa, sekä millaisia kahdenkeskisiä vuorovaikutussuhteita koulumaailma mahdollistaa? Tutkimuksen pääteoriana on Leader-Member Exchange (LMX) -teoria.
Sekä opettajat että koulunkäynninohjaajat odottivat hyvältä esimieheltä ihmisläheisyyttä sekä ammattimaista otetta. Hyvän esimiehen ominaisuuksiksi kuvattiin luotettavuus, oikeudenmukaisuus, läpinäkyvyys, sekä avoimuus. Erityisen tärkeäksi seikaksi nousi, että esimies tuntee alaistensa toimenkuvat ja ymmärtää heidän työtään. Informantit kokivat, että hyvä esimiessuhde vaikuttaa koko työilmapiiriin. Se rakentuu molemminpuolisesta luottamuksesta sekä vastuunkannosta, palautteen annosta ja asiallisesta suhtautumisesta siihen. Vuorovaikutussuhde on erityisen hyvä, kun voidaan jutella myös omasta henkilökohtaisesta elämästä tasavertaisina.
Koulumaailma nähtiin esimies-alaissuhteiden kenttänä erityispiirteisenä sen vuoksi, että sen asiakkaat ovat lapsia, ja näin ollen esimiehen kanssa voidaan käsitellä hyvin monenlaisia arkisia murheita. Opettaminen koettiin omanlaisenaan johtamisena luokassa, jolloin rehtori on ikään kuin johtamisen johtaja, ja se tuo oman erityispiirteensä arkeen. Kouluelämä nähtiin melko kiireisenä lukujärjestysten luodessa sille tarkat raamit. Edellisten lisäksi koulun erityispiirteenä voidaan pitää rehtorin vapautta suunnitella puitteet esimiestyölle esimerkiksi jakamalla vastuuta apulaisrehtorin kanssa.
Aika oli sekä opettajien että ohjaajien mielestä merkittävin tekijä esimiehen ja alaisen vuorovaikutussuhteen kehittymisessä. Lähentyminen tapahtuu arkisissa kohtaamisissa, esimerkiksi yhteisissä tiloissa sekä henkilökohtaisista asioista keskusteltaessa. Esimiehen ja alaisen suhteella on erityisen suuri merkitys alaisen uran alkuvaiheissa. Kuitenkin koulumaailma koetaan samalla kiireisenä arjen kohtaamisten rajoittuessa usein vain välituntiaikoihin.
Kumpikin haastateltu ammattiryhmä oli käytetyn aineiston valossa tyytyväisiä esimiestyöhön. Kaikki informantit sanoivat esimiehiensä vastaavan niitä kuvauksia, joita he olivat hyvälle esimiestyölle antaneet ja se kokivat vuorovaikutussuhteensa kaikkiaan onnistuneeksi. Kehitettävää oli palautteenannossa, jota toivottiin lisää. Informantit myös toivoivat keskustelutilaisuuksia sellaisten asioiden tiimoilta, joihin he todella voivat vaikuttaa. Myös ohjaajille toivottiin mahdollisuutta osallistua opettajakokouksiin.
Leader Member exchange -teorian mukaisia vahvoja vuorovaikutussuhteita on tutkimuksen perusteella mahdollista muodostaa koulumaailmassa, mutta pro gradu on laajudeltaan mahdollisesti liian pieni suhteiden tarkempaan tutkimiseen. Tutkimuksen perusteella informanttien valintatapaan sekä teorian mittareiden tarkkaan valintaan kannattaa jatkotutkimusta harkitessa kiinnittää erityistä huomiota, ettei otos jää yksipuoliseksi. Vuorovaikutussuhteita tutkiessa kummankin osapuolen kuuleminen olisi lisäksi toivottavaa.
Sekä opettajat että koulunkäynninohjaajat odottivat hyvältä esimieheltä ihmisläheisyyttä sekä ammattimaista otetta. Hyvän esimiehen ominaisuuksiksi kuvattiin luotettavuus, oikeudenmukaisuus, läpinäkyvyys, sekä avoimuus. Erityisen tärkeäksi seikaksi nousi, että esimies tuntee alaistensa toimenkuvat ja ymmärtää heidän työtään. Informantit kokivat, että hyvä esimiessuhde vaikuttaa koko työilmapiiriin. Se rakentuu molemminpuolisesta luottamuksesta sekä vastuunkannosta, palautteen annosta ja asiallisesta suhtautumisesta siihen. Vuorovaikutussuhde on erityisen hyvä, kun voidaan jutella myös omasta henkilökohtaisesta elämästä tasavertaisina.
Koulumaailma nähtiin esimies-alaissuhteiden kenttänä erityispiirteisenä sen vuoksi, että sen asiakkaat ovat lapsia, ja näin ollen esimiehen kanssa voidaan käsitellä hyvin monenlaisia arkisia murheita. Opettaminen koettiin omanlaisenaan johtamisena luokassa, jolloin rehtori on ikään kuin johtamisen johtaja, ja se tuo oman erityispiirteensä arkeen. Kouluelämä nähtiin melko kiireisenä lukujärjestysten luodessa sille tarkat raamit. Edellisten lisäksi koulun erityispiirteenä voidaan pitää rehtorin vapautta suunnitella puitteet esimiestyölle esimerkiksi jakamalla vastuuta apulaisrehtorin kanssa.
Aika oli sekä opettajien että ohjaajien mielestä merkittävin tekijä esimiehen ja alaisen vuorovaikutussuhteen kehittymisessä. Lähentyminen tapahtuu arkisissa kohtaamisissa, esimerkiksi yhteisissä tiloissa sekä henkilökohtaisista asioista keskusteltaessa. Esimiehen ja alaisen suhteella on erityisen suuri merkitys alaisen uran alkuvaiheissa. Kuitenkin koulumaailma koetaan samalla kiireisenä arjen kohtaamisten rajoittuessa usein vain välituntiaikoihin.
Kumpikin haastateltu ammattiryhmä oli käytetyn aineiston valossa tyytyväisiä esimiestyöhön. Kaikki informantit sanoivat esimiehiensä vastaavan niitä kuvauksia, joita he olivat hyvälle esimiestyölle antaneet ja se kokivat vuorovaikutussuhteensa kaikkiaan onnistuneeksi. Kehitettävää oli palautteenannossa, jota toivottiin lisää. Informantit myös toivoivat keskustelutilaisuuksia sellaisten asioiden tiimoilta, joihin he todella voivat vaikuttaa. Myös ohjaajille toivottiin mahdollisuutta osallistua opettajakokouksiin.
Leader Member exchange -teorian mukaisia vahvoja vuorovaikutussuhteita on tutkimuksen perusteella mahdollista muodostaa koulumaailmassa, mutta pro gradu on laajudeltaan mahdollisesti liian pieni suhteiden tarkempaan tutkimiseen. Tutkimuksen perusteella informanttien valintatapaan sekä teorian mittareiden tarkkaan valintaan kannattaa jatkotutkimusta harkitessa kiinnittää erityistä huomiota, ettei otos jää yksipuoliseksi. Vuorovaikutussuhteita tutkiessa kummankin osapuolen kuuleminen olisi lisäksi toivottavaa.