Työhyvinvoinnin kehittäminen lapsiperheiden sosiaalityössä

Abstract

Lapsiperheiden sosiaalityö tunnetaan kiireisenä ja työpaineita sisältävänä työnä. Työhyvinvointi ei aina ole itsestään selvä kokemus lapsiperhesosiaalityössä työskenteleville. Työhyvinvointi muodostuu useasta eri tekijästä ja se on ihmiselle hyvin kokonaisvaltainen tuntemus. Työhyvinvoinnin kehittäminen tarvitsee taakseen koko työyhteisön esimiehen johdolla. Tässä tutkimuksessa keskitytään siihen, miten lapsiperheiden sosiaalityön esimiehet näkevät työhyvinvoinnin kehittämisen tällä hetkellä. Tutkimuksessani on mukana sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen ilmapuntarihanke, jota on kehitetty keväästä 2019 alkaen lasten ja perheiden sosiaalipalvelut Pirkanmaalla -työryhmässä. Ilmapuntarin kautta tutkimukseeni tulee käytännönläheisempi näkökulma henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu lapsiperheiden sosiaalityön tarkastelusta, työhyvinvoinnin taustateorioista ja sen mittaamisesta sekä sosiaalialan työhyvinvoinnin esittelystä yleisellä tasolla. Teoreettinen viitekehys käsittelee myös kehittämisen taustateoriaa. Empiirinen osio koostuu tutkimuskohteen ja tutkimusmenetelmien esittelystä. Osiossa tarkastellaan myös tutkimuksen etiikkaa. Tutkimuksen aineisto koostuu kuuden johtavan sosiaalityöntekijän eli esimiehen haastatteluista.

Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Analyysi tehtiin sisällön analyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat työhyvinvoinnin osatekijät eli työolosuhteet, konkreettinen tuki, arvostus sekä rekrytointi ja työntekijöiden sitouttaminen. Näiden tulee olla kunnossa ennen kuin työhyvinvoinnin kehittämistoiminnalle aukeaa todellinen mahdollisuus. Kehittämistoiminnassa tulee huomioida myös työnluonteen erityispiirteet, jotka luovat haasteita systemaattiselle kehittämistoiminnalle. Tuloksista esiin nousi myös kehittämisen edellytyksiä, kehittämisen keinoja ja toiveita tulevaisuuden suhteen. Sosiaalipalvelujen ilmapuntarin suhteen esimiehet toivat esille näkemyksiään ilmapuntarin käyttämisestä kehittämisen työvälineenä.

Tutkimustulosten perusteella lapsiperheiden sosiaalityössä työnluonteen erityispiirteet haasta-vat systemaattista työhyvinvoinnin kehittämistoimintaa. Alalla vallitseva kiire ja työpaine ovat usein esteenä sille, että kehittämistyölle ei jää aikaa. Työhyvinvoinnin nähtiin syntyvän arkisista tekijöistä ja kehittämisen tarpeessa olevan ensisijaisesti ne resurssitekijät, joilla pystytään turvaamaan laadukas ja hyvä sosiaalityö, mikä tuottaa myös työhyvinvointia työntekijöille. Erityisesti sosiaalityön rekrytointihaasteet tunnistettiin ja niihin toivottiin huomion kiinnittämistä tulevaisuudessa. Työvälineenä sosiaalipalvelujen ilmapuntaria kuvattiin etenkin keskustelun herättäjänä ja tilannekuvan luojana työhyvinvoinnin suhteen.

Social work for families with children is known as a hectic job including work-related stress. Well-being at work is not always self-evident experience for people working in social work for families with children. Well-being at work consists of several different factors and is a holistic experience for an individual. The development of well-being at work requires the support of the entire work community led by the example of the supervisor. This research focuses on how the supervisors in social work for families with children view the development of well-being at work currently. My research incorporates Pikassos’, The Centre of Excellence on Social Welfare, barometer project which has been developed since spring 2019 in the social services for children and families in Pirkanmaa -working group. This barometer project brings more practical angle to my research regarding the development of well-being at work for the employees.

The theoretical framework of this research consists of review on social work for families with children, prior theories and measurement of well-being at work as well as discussion of well-being of the employees in social work on a general level. The theoretical framework will also cover the prior theory of development. The empirical part of the research consists of the introduction of the research subject and the research methodology. This part also discusses the research ethics. The research material consists of the interviews with six social workers working as supervisors.

The interviews were conducted as semi-structured theme interviews. The data is analyzed by employing a content analysis. According to the research findings, the factors that impact on the development of well-being at work include the components of well-being of the employees such as working conditions, concrete support, respect as well as recruitment and engagement of the employees. These would need to take place before there is a real opportunity for activities related to the development of well-being at work. The development activities should also consider the special characteristics of the work which create challenges for the systematic development. The results also include the preconditions for the development, development techniques as well as aspirations for the future. Regarding the social services’ barometer, the supervisors highlighted their views on using the barometer as a tool for development.

In the scope of social work for families with children, the findings of the research indicate that the special characteristics of the nature of the work create challenges for the systematic development of well-being at work. The prevailing conditions of rush and work-related stress in the field are often considered as reasons why there is limited time for the development work. The well-being at work is viewed to develop as a result of ordinary factors, and the need for development was recognized to primarily include those resource factors that can be applied to secure high-quality social work, which will also create well-being at work for the employees. In particular, the recruitment challenges in social work were recognized and it was expressed that more attention should be paid to these in the future. The social services’ barometer was described particularly as a tool to attract debate and to provide a snapshot regarding the status of well-being at work.