"Köyhyys on jatkuva tunne siitä, että minä en kuulu tänne" : Äitien kerrottuja kokemuksia köyhyydestä
Tirri, Linda (2021)
Tirri, Linda
2021
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-09-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202109087003
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202109087003
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten lapsiperheiden koettua köyhyyttä. Tutkielman tavoitteena on selvittää köyhyyskirjoituskilpailuun osallistuneiden äitien kokemuksia köyhyydestä. Tutkimuskysymykset ovat 1) millaisia selityksiä äidit antavat köyhyydelleen 2) miten köyhyys näyttäytyy lapsiperheiden arjessa ja 3) millaisia selviytymiskeinoja äideillä on arjessaan. Tutkielman teoreettisessa osuudessa tarkastellaan köyhyyden, lapsiköyhyyden ja ylisukupolvisen köyhyyden käsitteitä. Tutkielman aineistona ovat 18 lapsiperheen äidin kirjoitusta, joilla äidit osallistuivat Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailuun vuonna 2019. Tutkielman tieteenfilosofinen viitekehys nojaa fenomenologis-hermeneuttiseen suuntaukseen. Aineisto on analysoitu käyttäen laadullista sisällönanalyysia.
Analyysin perusteella lapsiperheiden köyhyys näyttäytyy äitien kertomuksissa monisyisenä ilmiönä käsittäen elämäntilanteiden muutokset, sosioekonomisen aseman ja yhteiskunnan asettamat reunaehdot. Köyhyys paikantuu aineistossa parisuhteen päättymiseen, sairastumiseen, työttömyyteen ja pieniin ansioihin sekä riittämättömään sosiaaliturvaan, yhteiskuntaa kohdanneisiin kriiseihin ja perittyyn köyhyyteen. Analyysin perusteella havaitaan köyhyyden vaikuttavan äitien elämään kolmella tasolla, jotka ovat aineellinen puute, sosiaaliset suhteet ja psyykkinen kuormitus. Köyhyydestä seuraa puutetta elämän perusedellytyksistä, sosiaalisten suhteiden kapeutumista, sekä voimavarojen puutetta ja henkistä kuormaa. Äidit selviytyvät köyhyydestä säästäväisyyden, sosioekonomisen aseman parantamisen, köyhyyden peittämisen ja köyhyyden hyväksymisen avulla.
Tutkielmani osoittaa köyhyyden vaikuttavan äitien elämään kokonaisvaltaisesti käsittäen aineellisen, sosiaalisen ja psyykkisen ulottuvuuden. Tutkimustulokset osoittavat köyhyyden aiheuttavan osattomuuden ja toiseuden kokemuksia, jotka kaventavat mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan. Tutkimustulosten perusteella köyhyyden syyt, seuraukset ja osittain myös selviytymiskeinot kietoutuvat yhteen muodostaen toinen toistaan vahvistavan kierteen, joka aiheuttaa köyhyyden pitkittymistä ja syvenemistä. Tutkimus antaa viitteitä siihen, että sosiaalityön kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota asiakkaan arvostavaan ja empaattiseen kohtaamiseen sekä riittäviin ja oikea-aikaisisiin palveluihin ja tukeen. This Master’s thesis examines the poverty of Finnish families with children. The aim of the thesis is to find out how the mothers, who participated in a writing competition, experience poverty. The research questions are 1) what explanations mothers give to their poverty 2) how poverty appears in the daily lives of families with children and 3) what coping strategies mothers have in their daily lives. The theoretical part of the dissertation examines the concepts of poverty, child poverty and intergenerational poverty. The material of the dissertation consists of 18 texts written by mothers of families with children, which the mothers submitted to the Finnish writing competition Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä 2019. The theoretical and conceptual framework scientific- philosophical frame is based on a phenomenological-hermeneutic interpretation. The material has been analyzed using qualitative content analysis.
Based on the thesis’ analysis, poverty in families with children appears in mothers’ stories as multifaceted phenomena, including changes in life situations, socioeconomic status, and boundary conditions imposed by society. In the thesis material, poverty is found to be associated with an event of ending relationship, illness, unemployment and low income as well as inadequate social security, societal crises and inherited poverty. The analysis found that poverty affects mothers’ lives on three levels, namely material deprivation, social relationships and mental strain. Poverty results in a lack of basic conditions for life, narrowing of social relations, a lack of mental resources as well as mental strain. Mothers cope with poverty through frugality, improving socioeconomic status, hiding poverty and accepting poverty.
The thesis shows that poverty affects mothers’ lives comprehensively, encompassing the material, social and psychological dimensions. Research findings show that poverty causes experiences of otherness, experiences that narrow one’s opportunities to participate in societies activities. Based on the research results, the cause of, the consequences for and partially the means of coping with poverty are intertwined, forming a mutually reinforcing spiral that allows poverty to continue and deepen. The results suggest that the development of the social work should pay attention to encountering clients respectfully and empathetically as well as providing adequate and timely services and forms of support.
Analyysin perusteella lapsiperheiden köyhyys näyttäytyy äitien kertomuksissa monisyisenä ilmiönä käsittäen elämäntilanteiden muutokset, sosioekonomisen aseman ja yhteiskunnan asettamat reunaehdot. Köyhyys paikantuu aineistossa parisuhteen päättymiseen, sairastumiseen, työttömyyteen ja pieniin ansioihin sekä riittämättömään sosiaaliturvaan, yhteiskuntaa kohdanneisiin kriiseihin ja perittyyn köyhyyteen. Analyysin perusteella havaitaan köyhyyden vaikuttavan äitien elämään kolmella tasolla, jotka ovat aineellinen puute, sosiaaliset suhteet ja psyykkinen kuormitus. Köyhyydestä seuraa puutetta elämän perusedellytyksistä, sosiaalisten suhteiden kapeutumista, sekä voimavarojen puutetta ja henkistä kuormaa. Äidit selviytyvät köyhyydestä säästäväisyyden, sosioekonomisen aseman parantamisen, köyhyyden peittämisen ja köyhyyden hyväksymisen avulla.
Tutkielmani osoittaa köyhyyden vaikuttavan äitien elämään kokonaisvaltaisesti käsittäen aineellisen, sosiaalisen ja psyykkisen ulottuvuuden. Tutkimustulokset osoittavat köyhyyden aiheuttavan osattomuuden ja toiseuden kokemuksia, jotka kaventavat mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan. Tutkimustulosten perusteella köyhyyden syyt, seuraukset ja osittain myös selviytymiskeinot kietoutuvat yhteen muodostaen toinen toistaan vahvistavan kierteen, joka aiheuttaa köyhyyden pitkittymistä ja syvenemistä. Tutkimus antaa viitteitä siihen, että sosiaalityön kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota asiakkaan arvostavaan ja empaattiseen kohtaamiseen sekä riittäviin ja oikea-aikaisisiin palveluihin ja tukeen.
Based on the thesis’ analysis, poverty in families with children appears in mothers’ stories as multifaceted phenomena, including changes in life situations, socioeconomic status, and boundary conditions imposed by society. In the thesis material, poverty is found to be associated with an event of ending relationship, illness, unemployment and low income as well as inadequate social security, societal crises and inherited poverty. The analysis found that poverty affects mothers’ lives on three levels, namely material deprivation, social relationships and mental strain. Poverty results in a lack of basic conditions for life, narrowing of social relations, a lack of mental resources as well as mental strain. Mothers cope with poverty through frugality, improving socioeconomic status, hiding poverty and accepting poverty.
The thesis shows that poverty affects mothers’ lives comprehensively, encompassing the material, social and psychological dimensions. Research findings show that poverty causes experiences of otherness, experiences that narrow one’s opportunities to participate in societies activities. Based on the research results, the cause of, the consequences for and partially the means of coping with poverty are intertwined, forming a mutually reinforcing spiral that allows poverty to continue and deepen. The results suggest that the development of the social work should pay attention to encountering clients respectfully and empathetically as well as providing adequate and timely services and forms of support.