Kontrollia, tukea ja vuorovaikutusta: Rikosseuraamusten laatumittauksen avovastauksissa tuotetut mallitarinat vankilainstituutiosta
Karjalainen, Rosa (2021)
2021
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-09-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202109087018
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202109087018
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan institutionaalisten mallitarinoiden muodostumista rikosseuraamusalalla. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia mallitarinoita rikosseuraamusten laatumittauksen avovastauksissa tuotetaan vankilainstituutiosta. Institutionaalisissa mallitarinoissa tutkimuksen kohteena on myös se, millä tavoin vankilainstituutio määrittyy paikkakategoriana sekä vankilassa työskentelevät virkamiehet ja vangit omina kategorioinaan. Tutkimuksen aineistona on vuoden 2019 rikosseuraamusten laatumittauskyselyyn vastanneiden vankiloiden ohjaus- ja valvontahenkilöstön avovastaukset. Aineisto koostuu 189 sanallisesta vastauksesta.
Tutkielman viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi. Tässä tutkielmassa todellisuus sekä sitä kautta institutionaaliset mallitarinat nähdään historiallisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti rakentuneina kokonaisuuksina. Tutkielmalla on myös yhtymäpintaa kriittisen kriminologian tutkimussuuntauksen kanssa. Kategorioihin pohjautuvat mallitarinat ovat tässä tutkielmassa teoreettisen käsitteen lisäksi analyysin väline sekä sen tulos. Mallitarinoita lähestytään institutionaalisen tulkintakehyksen kautta. Tutkielman analyysi pohjautuu kategoria-analyysiin, jota on hyödynnetty mallitarina-analyysissa siihen soveltuvin osin.
Analyysin tuloksena on kolme institutionaalista mallitarinaa: Kontrollilaitoksen mallitarina, jossa rikosseuraamusorganisaatio näyttäytyy henkilöstöään kontrolloivana ja etäisenä. Virkamiesten työ rakentuu usein toistuvista ja suorittavista rutiinitehtävistä. Kontrollilaitoksen mallitarinassa vangit näyttäytyvät vankilainstituution resursseja paljon kuluttavana. Viihdekeskuksen mallitarinassa viihtyminen rakentuu vangeille tarjottavien kuntouttavien toimintojen sekä vankien vahvan oikeudellisen aseman kautta. Rikosseuraamusorganisaatio näyttäytyy vankien puolelle asettuvana ja vankien etua ajavana. Viihdekeskusvankilassa työskentelevät virkamiehet ovat useimmiten naisia ja sosiaaliala on vahvasti edustettuna. Kolmas, edellä esitettyjen mallitarinoiden väliin asettuva mallitarina on Vuorovaikutteisen rikosseuraamustyön mallitarina, joka rakentuu kokonaan vankiloiden sosiaalisessa tilassa, arjen käytänteissä, vankien ja virkamiesten välisessä vuorovaikutuksessa. Tämän mallitarinan keskiössä on dialogisella työotteella saavutettu luottamuksellinen asiakassuhde sekä dynaaminen laitosturvallisuus.
Mallitarinoiden avulla vankilan sosiaalinen tila rakentuu vastakohtakategorioiden kautta kiinnittyen äärimmäisen turvallisuuden ja turvattomuuden, kontrollin ja kuntoutuksen, vallan ja vallattomuuden teemoihin. Mallitarinat aktivoituvat vankiloiden eletyssä arjessa ja tulevat näkyviksi sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Tämä tutkielma vahvistaa kuvaa moniulotteisesta ja osin ristiriitaisesta vankilainstituution sosiaalisesta tilasta vankiloiden virkamiesten näkökulmasta tarkasteltuna.
Tutkielman viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi. Tässä tutkielmassa todellisuus sekä sitä kautta institutionaaliset mallitarinat nähdään historiallisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti rakentuneina kokonaisuuksina. Tutkielmalla on myös yhtymäpintaa kriittisen kriminologian tutkimussuuntauksen kanssa. Kategorioihin pohjautuvat mallitarinat ovat tässä tutkielmassa teoreettisen käsitteen lisäksi analyysin väline sekä sen tulos. Mallitarinoita lähestytään institutionaalisen tulkintakehyksen kautta. Tutkielman analyysi pohjautuu kategoria-analyysiin, jota on hyödynnetty mallitarina-analyysissa siihen soveltuvin osin.
Analyysin tuloksena on kolme institutionaalista mallitarinaa: Kontrollilaitoksen mallitarina, jossa rikosseuraamusorganisaatio näyttäytyy henkilöstöään kontrolloivana ja etäisenä. Virkamiesten työ rakentuu usein toistuvista ja suorittavista rutiinitehtävistä. Kontrollilaitoksen mallitarinassa vangit näyttäytyvät vankilainstituution resursseja paljon kuluttavana. Viihdekeskuksen mallitarinassa viihtyminen rakentuu vangeille tarjottavien kuntouttavien toimintojen sekä vankien vahvan oikeudellisen aseman kautta. Rikosseuraamusorganisaatio näyttäytyy vankien puolelle asettuvana ja vankien etua ajavana. Viihdekeskusvankilassa työskentelevät virkamiehet ovat useimmiten naisia ja sosiaaliala on vahvasti edustettuna. Kolmas, edellä esitettyjen mallitarinoiden väliin asettuva mallitarina on Vuorovaikutteisen rikosseuraamustyön mallitarina, joka rakentuu kokonaan vankiloiden sosiaalisessa tilassa, arjen käytänteissä, vankien ja virkamiesten välisessä vuorovaikutuksessa. Tämän mallitarinan keskiössä on dialogisella työotteella saavutettu luottamuksellinen asiakassuhde sekä dynaaminen laitosturvallisuus.
Mallitarinoiden avulla vankilan sosiaalinen tila rakentuu vastakohtakategorioiden kautta kiinnittyen äärimmäisen turvallisuuden ja turvattomuuden, kontrollin ja kuntoutuksen, vallan ja vallattomuuden teemoihin. Mallitarinat aktivoituvat vankiloiden eletyssä arjessa ja tulevat näkyviksi sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Tämä tutkielma vahvistaa kuvaa moniulotteisesta ja osin ristiriitaisesta vankilainstituution sosiaalisesta tilasta vankiloiden virkamiesten näkökulmasta tarkasteltuna.