Korkeasti koulutettujen naisten köyhyysnarratiivit ja suhteellinen toimijuus

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan naisten kerrontaa köyhyydestä. Tutkimustehtävänä on jäsentää ja analysoida, mitä ja miten 30–40-vuotiaat naiset kertovat köyhyydestä ja miten suhteellinen toimijuus määrittyy naisten kerronnassa. Käsitys suhteellisesta toimijuudesta perustuu Ian Burkittin näkemyksiin. Suhteellisen toimijuuden ohella tarkastellaan myös naisten toimintamahdollisuuksia. Köyhyys ymmärretään tässä tutkielmassa moniulotteisena ilmiönä: absoluuttisena, suhteellisena, subjektiivisena ja aineettomana köyhyytenä.

Tutkimus on laadullinen ja lähestymistavaltaan sosiaaliseen konstruktionismiin perustuva narratiivinen tutkimus. Narratiivista lähestymistapaa sovelletaan myös aineiston analyysissa. Tutkimuksen aineistona on kuusitoista vuoden 2019 Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä-kirjoituskilpailuun lähetettyä tekstiä. Narratiivisen lähestymistavan mukaista analyysia sovelletaan juonentamalla sekä tulkitsemalla aineisto-otteista toimijuudesta tuotettuja merkityksiä. Juonentamisen perusteella aineistosta määrittyi kolme köyhyysnarratiivia: köyhyys perintönä, köyhyys valintana ja köyhyys elämäntilanneongelmana.

Köyhyys perintönä -narratiivissa köyhyys määrittyy perintönä saaduksi ja merkityksellistyy sekä aineelliseksi köyhyydeksi että mielen maisemaksi. Köyhyys valintana -narratiivissa köyhyys on oma valinta ja tilannetta olisi mahdollista halutessaan muuttaa. Köyhyys elämäntilanneongelmana -narratiivissa köyhyys liittyy erilaisiin elämäntilannetekijöihin ja köyhyys on pakotettua, vaihtoehdotonta.

Analyysin perusteella suhteellinen toimijuus kietoutuu menneeseen, sosiaalisiin suhteisiin ja verkostoihin, yhteiskuntasuhteeseen, palvelujärjestelmäsuhteisiin sekä aika- ja paikkasuhteisiin. Toimijuus on vaihtelevaa ja tilannesidonnaista ja valta tekee suhteista kompleksisia. Suhde itseen vaikuttaa siihen, miten suhtautuu köyhyyteen ja miten eri suhteissa on mahdollista toimia. Suhteilla on toimijuutta tukevia ja heikentäviä vaikutuksia.

Tutkielman tulosten mukaan naiset ovat työorientoituneita ja köyhyys sekä erityisesti työttömyys tai työhön kykenemättömyys nähdään epäonnistumisena, osoituksena kulttuuristen odotusten täyttymättömyydestä. Korkeakoulutuksen odotetaan takaavan työpaikan ja kohtuullisen elintason. Analyysin perusteella voidaan todeta, että erilaiset elämäntilannetekijät voivat ajaa kenet tahansa köyhyyteen. Sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmät eivät toimi kaikissa elämäntilanteissa toimijuutta tukien.