EU liittovaltiona : sisällönanalyysi Euroopan unionista federalistisena poliittisena järjestelmänä

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa arvioidaan Euroopan unionia liittovaltiollisena eli federalistisena poliittisena järjestelmänä. Tutkielma pyrkii luomaan selvyyttä liittovaltioita, federalismia ja EU:n poliittista järjestelmää koskevaan käsitteelliseen ja määritelmälliseen epäselvyyteen. Tutkielma hyödyntää EU:n federalistisuuden arvioinnissa teorialähtöistä sisällönanalyysia. Federalismin käsitysten kummutessa niin sen monisatavuotisesta historiasta kuin ajankohtaisemmasta tutkimuskirjallisuudestakin, muodostaa tutkielma molempiin perehtymällä laaja-alaisen näkemyksen federalismin teoriasta, määritelmästä ja keskeisimmistä tunnusmerkeistä. Federalismin teoreettinen, käsitteellinen ja määritelmällinen systematisointi luo pohjan sisällönanalyysin analyysirungolle, joka mahdollistaa yksityiskohtaisen vertailun federalismin teorian ja EU:n poliittisen järjestelmän käytännön välillä. Tutkielma hyödyntää EU:n järjestelmätason analyysissaan tutkimuskirjallisuuden lisäksi primääriaineistoina myös unionin omia perussopimuksia.

Tutkielmassa toteutetun sisällönanalyysin perusteella EU ei ole liittovaltio, vaan poliittinen järjestelmä, joka yhdistelee uniikilla eurooppalaisella tavalla monivaltiollisuutta, monitasoisuutta ja federalismia. Sen jäsenmaat ovat delegoineet unionitasolle merkittävää valtaa, kuten yksinomaista toimivaltaa useilla keskeisillä politiikanaloilla sekä EU-lainsäädännön ensisijaisuuden kansalliseen lainsäädäntöön nähden. Samanaikaisesti jäsenmaat ovat kuitenkin säilyttäneet itsenäisyytensä, suvereniteettinsa sekä yhteisesti luodusta unionitasosta eroamisen mahdollisuuden. EU siis ilmentää monia federalismin keskeisiä piirteitä, mutta unionin erottaa perinteisistä liittovaltioista ja federalismin käsityksistä erityisesti sen monivaltiollinen luonne. EU ei ole perinteisten liittovaltioiden tapaan valtio, sillä ei ole perustuslakia ja eroamisen jäsenmailleen mahdollistaessaan unioni perustuu viime kädessä jäsenmaiden vapaaehtoisuuteen.

Federalismin pääperiaate vallan tasavertaisesta jakautumisesta useamman hallintotason kesken ei määritelmällisesti poissulje federalismin esiintymistä Yhdysvaltojen kaltaisten liittovaltioiden lisäksi myös EU:n kaltaisissa monivaltiollisissa yhteisöissä. Federalismi voi rakentua pakottavan perustuslain ohella myös niin kutsutulle eurooppalaistyyliselle federalismille, jossa hallintotasojen tasavertaisuus syntyy yhtäältä jäsenmaiden vapaaehtoisesta alistumisesta unionitasolle ja toisaalta unionitason riippuvuudesta jäsenmaistaan. Tämän federalismin vaihtoehtoisen ilmentymistavan tunnistamiseksi EU:n poliittinen järjestelmä voidaankin kuvata perinteisen valtiomuotoisen federaation eli federaalivaltion sijaan monivaltiollisena federaaliunionina.