Anodisointilaitoksen tuottavuuden kehittäminen

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli löytää keinot, joilla kohdeyrityksen henkilötuottavuus nostetaan tavoitteen mukaiselle tasolle. Tarkoituksena oli tunnistaa pullonkaula ja löytää henkilötuottavuutta heikentävät juurisyyt. Henkilötuottavuutta parannettiin pääosin organisointi- ja toimintatapamuutoksilla. Tutkimuksen aikana osa parannuksista saatiin vietyä käytäntöön, mutta osa tehtävistä toimenpiteistä jäi tulevaisuuden kehitysehdotuksiksi. Tutkimus jakaantui kahteen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe oli kirjallisuuskatsaus henkilötuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Seuraavana vaiheena oli empiirinen tutkimus kohdeyrityksessä. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena pääosin kvantitatiivisen aineiston avulla. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös kvalitatiivista tutkimusta työntutkimuksien muodossa. Työntutkimuksilla haettiin pääosin kehityssuuntia tutkimukselle. Tutkimukselle määritettiin kolme tutkimuskysymystä, joihin vastaamalla tutkimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Tuotantojärjestelmä jakaantui neljään eri vaiheeseen. Vaiheita on ripustus, prosessi, purkaminen ja pakkaus. Hyvin nopeasti havainnointitutkimuksien perusteella purku ja pakkaus vaihe havaittiin pullonkaulaksi. Havainto todennettiin datalla. Heikkoon henkilötuottavuuteen ei löytynyt yhtä isompaa syytä, vaan siihen liittyvät ongelmat olivat useamman tekijän summa. Ongelmat koostuivat pääosin heikosta ajankäytöstä, tehottomasta työnteosta sekä osaamisen ja standardisoinnin puutteesta. Osa muutoksista ongelmien korjaamiseksi tehtiin jo tutkimuksen aikana. Isoimpina muutoksina profiilien ripustaminen ja purkaminen alettiin suorittamaan kahdella asemalla, keskipari otettiin pois käytöstä, vuorojen vaihtoa tehostettiin, Layoutiin tehtiin pieniä muutoksia ja käyttöön otettiin uusi työjono ja häiriötaulu. Osa tutkimuksen aikana tulleista parannusehdotuksista jäi tulevaisuuden kehitystoimenpiteiksi. Näitä oli esimerkiksi uusi henkilöstökokeilu, ergonomian parantaminen sekä standardiaikojen määrittäminen ja sen avulla työnteon ja kehityksen seuraaminen. Tutkimuksen aikana henkilötuottavuus vaihteli suuresti. Ensimmäiset kolme kuukautta henkilötuottavuus kehittyi positiiviseen suuntaan huomattavasti ja tuottavuustavoitteet saavutettiin. Jälkimmäisellä puoliskolla tutkimuksesta henkilötuottavuus kuitenkin lähti laskemaan. Tämä johtui pääosin tekijöistä, joihin ei voitu suoraan vaikuttaa, mutta niihin täytyy varautua. Tutkimuksessa kuitenkin onnistuttiin tavoitteiden mukaisesti havaitsemaan henkilötuottavuutta heikentävät tekijät. Heikentäviin tekijöihin löydettiin kehitysehdotukset ja henkilötuottavuus saatiin paranemaan. Tutkimuksen tulokset ovat pääosin hyödyllisiä vain kohdeyritykselle. Osa tutkimuksen tuloksista on kuitenkin yleistettävissä muihinkin yrityksiin, joissa haasteena on käsin tehtävän työn tuottavuuden kehittäminen. Ratkaisut ongelmiin löytyvät tämän tutkimuksen perusteella pääosin työajan tehokkaasta hyödyntämisestä ja oikeista työskentelytavoista.

The goal of this study was to find a way to improve target company’s labor productivity to desired level. The purpose was to locate the bottleneck of the production system and find the factors that decrease the productivity. Labor productivity was improved mostly by organizational and operational changes. Some of the improvements were taken to action during the research process, but some were left as future improvement proposals. The study was divided in to two phases. First phase was a literature research about the factors that influence labor productivity. The next phase empirical research at the target company. The research was completed mostly by quantitative data. The study also includes some observational studies. The goal of observational studies was to find directions were to lead the study. The research guidelines were set with three research questions. The desired results of the study can be achieved by answering these questions. The production system divides to four production steps. The steps are loading, the anodizing process, unloading and packaging. The bottleneck of the production system was discovered at early stages to be the unloading and packaging. The bottleneck was firstly discovered by observation and then confirmed with data. Weak productivity was found to consist of many little factors. The problems mostly consisted of weak use of productive time, inefficient ways to work and the lack of competence and standardization. Some of the improvement ideas were taken to action during the study. The biggest changes were using two loading/unloading stations instead of one, the working couple using only the middle station were taken off, the shift changes were intensified, and the layout was improved. In addition, a fault board and a new work queue were introduced. All the improvement ideas were not taken to action during the study, so some suggestions were introduced as future improvements. These related to new crew experiments, improving ergonomics, and developing standard time system. During the study, the labor productivity varied quite widely. Productivity trend was positive during the first three months and the productivity goals were achieved. However, on the second half of the study the productivity started to decrease mainly because of factors that cannot be influenced but must be prepared for. Still the desired results of finding the root causes decreasing productivity were found and improvement suggestions were made to fix these problems. The results of this study are mainly useful for the target company only. However, some of the results can be generalized for similar companies having problems with labor productivity. The solutions to root problems according to this study are mainly related to efficient use of time and right working habits.