Rakennusvaiheen kosteudenhallinnan toimintamallin kehittäminen
Jalonen, Lauri (2021)
2021
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-09-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202109026930
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202109026930
Tiivistelmä
Sisäilmaongelmat ovat lisääntyneet erityisesti betonirakenteisissa rakennuksissa viime vuosien aikana. Kosteudenhallinnalla on suuri merkitys kosteusturvallisen rakentamisen varmistamisessa. Rakennusalalla toimivilla tahoilla on syntynyt tarve kehittää omaa laadunhallintaa etenkin kosteudenhallinnan toimintatapojen ja valvonnan osalta. Valmiin toimintamallin, kuten kuivaketju10 tai Terve Talo -rakentamisen suosio on myös lisääntynyt.
Jatkuvasti kiristyvien rakennusalan asetusten ja ohjeistuksien lisäämisen avulla on pyritty ehkäisemään sisäilmaongelmien syntymistä. Esimerkiksi vuonna 2018 julkaistun asetuksen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava kosteudenhallintaselvityksen laatimisesta, sekä nimettävä hankkeelle kosteudenhallinnan valvonnasta vastaava henkilö eli kosteudenhallintakoordinaattori. Päätoteuttajan tulee laatia työmaan kosteudenhallintasuunnitelma ja valita rakennustyömaan kosteudenhallinnasta vastaavat rakennusvaiheen vastuuhenkilöt. Huhtikuussa 2021 uudistettu RT-ohjekortti betonirakenteiden suhteellisen kosteuden mittaamisesta edellyttää myös rakennusyritysten toimintatapojen kehittämistä.
Tämän kehittämistyön päätavoitteena oli laatia yhtenäinen, selkeä ja ongelmakohtia ratkaiseva kosteudenhallinnan toimintamalli Skanska Talonrakennus Oy:n käyttöön. Mallin on tarkoitus toimia erityisesti rakennushankkeiden kosteudenhallinnan suunnittelun sekä toteutuksen ohjeistuksena. Työssä selvitettiin myös RT 103333 -ohjekortin vaikutusta betonirakenteiden kosteusmittauksiin sekä mittaustulosten tulkintaan Skanskan työmailla. Tutkimustulosten perusteella arvioitiin työmaahenkilöstön osaamista sekä koulutustarvetta työmaan kosteudenhallinnan osalta.
Työn kirjallisuusselvityksessä käsitellään muun muassa kosteudenhallintaan liittyviä määräyksiä sekä ohjeistuksia, kosteudenhallinnan päävaiheita rakennushankkeessa sekä olosuhdehallinnan merkitystä betonirakenteiden kuivumiseen, ja sen vaikutusta hankkeen rakentamisaikatauluun sekä -kustannuksiin. Empiirinen tutkimus rakentuu puolistrukturoitujen teemahaastattelujen sekä omien havaintojen ja kokemusten ympärille. Haastattelut kohdennettiin Skanska Talonrakennus Oy:n käynnissä olevien työmaiden kuudelle toimihenkilölle sekä kolmelle kosteudenhallinnan asiantuntijalle.
Työn tuloksena kohdeyritykselle laadittiin kosteudenhallinnan toimintamalli rakennushankkeiden suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Toimintamallista ilmenee vastuut, toimintatavat sekä menetelmät kosteusturvallisen rakentamisen varmistamiseen rakennushankkeessa. Lisäksi työssä laadittiin uuden RT 103333 -kortin mittausohjeiden mukainen ohjeistus betonirakenteiden kosteusmittaukseen ja mittaustulosten tulkintaan Skanskan työmailla. Ohjeistuksen tärkeimpiä muutoksia ovat arviointisyvyyden mittaaminen kahdesta rinnakkaisesta reiästä sekä mittauksen epävarmuuden huomioiminen mittaustuloksesta päällystettävyyttä arvioidessa. Työn ohella päivitettiin myös Skanskan kosteudenhallintasuunnitelmapohja vastaamaan nykyisiä kosteusmittausohjeistuksia.
Jatkuvasti kiristyvien rakennusalan asetusten ja ohjeistuksien lisäämisen avulla on pyritty ehkäisemään sisäilmaongelmien syntymistä. Esimerkiksi vuonna 2018 julkaistun asetuksen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava kosteudenhallintaselvityksen laatimisesta, sekä nimettävä hankkeelle kosteudenhallinnan valvonnasta vastaava henkilö eli kosteudenhallintakoordinaattori. Päätoteuttajan tulee laatia työmaan kosteudenhallintasuunnitelma ja valita rakennustyömaan kosteudenhallinnasta vastaavat rakennusvaiheen vastuuhenkilöt. Huhtikuussa 2021 uudistettu RT-ohjekortti betonirakenteiden suhteellisen kosteuden mittaamisesta edellyttää myös rakennusyritysten toimintatapojen kehittämistä.
Tämän kehittämistyön päätavoitteena oli laatia yhtenäinen, selkeä ja ongelmakohtia ratkaiseva kosteudenhallinnan toimintamalli Skanska Talonrakennus Oy:n käyttöön. Mallin on tarkoitus toimia erityisesti rakennushankkeiden kosteudenhallinnan suunnittelun sekä toteutuksen ohjeistuksena. Työssä selvitettiin myös RT 103333 -ohjekortin vaikutusta betonirakenteiden kosteusmittauksiin sekä mittaustulosten tulkintaan Skanskan työmailla. Tutkimustulosten perusteella arvioitiin työmaahenkilöstön osaamista sekä koulutustarvetta työmaan kosteudenhallinnan osalta.
Työn kirjallisuusselvityksessä käsitellään muun muassa kosteudenhallintaan liittyviä määräyksiä sekä ohjeistuksia, kosteudenhallinnan päävaiheita rakennushankkeessa sekä olosuhdehallinnan merkitystä betonirakenteiden kuivumiseen, ja sen vaikutusta hankkeen rakentamisaikatauluun sekä -kustannuksiin. Empiirinen tutkimus rakentuu puolistrukturoitujen teemahaastattelujen sekä omien havaintojen ja kokemusten ympärille. Haastattelut kohdennettiin Skanska Talonrakennus Oy:n käynnissä olevien työmaiden kuudelle toimihenkilölle sekä kolmelle kosteudenhallinnan asiantuntijalle.
Työn tuloksena kohdeyritykselle laadittiin kosteudenhallinnan toimintamalli rakennushankkeiden suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Toimintamallista ilmenee vastuut, toimintatavat sekä menetelmät kosteusturvallisen rakentamisen varmistamiseen rakennushankkeessa. Lisäksi työssä laadittiin uuden RT 103333 -kortin mittausohjeiden mukainen ohjeistus betonirakenteiden kosteusmittaukseen ja mittaustulosten tulkintaan Skanskan työmailla. Ohjeistuksen tärkeimpiä muutoksia ovat arviointisyvyyden mittaaminen kahdesta rinnakkaisesta reiästä sekä mittauksen epävarmuuden huomioiminen mittaustuloksesta päällystettävyyttä arvioidessa. Työn ohella päivitettiin myös Skanskan kosteudenhallintasuunnitelmapohja vastaamaan nykyisiä kosteusmittausohjeistuksia.