Hirsi- ja puurunkoisten rakennusten ilmatiiviys
Matikainen, Tomi (2021)
Matikainen, Tomi
2021
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-09-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202109026920
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202109026920
Tiivistelmä
Tässä diplomityössä tarkasteltiin 1920-1950-luvulla rakennettuja hirsi- ja puurakennuksia. Työn pääpainona oli tarkastella rakenteiden ilmatiiviyttä. Rakenteiden ilmatiiviyden parantamisella pyritään ensisijaisesti estämään hallitsemattomat rakenteiden läpi tapahtuvat ilmavirtaukset. Hallitsemattomien ilmavirtausten mukana voi kulkeutua mikrobeita ulkotiloista tai vaurioituneista rakennusmateriaaleista. Ilmavirtaukset jäähdyttävät rakennuksen sisäpintoja – etenkin lattioiden pintojen viileneminen alentaa asumismukavuutta. Ilmatiiviyden parantaminen pienentää energiankulutusta, nostaa asumismukavuutta ja estää kosteuskonvektion aiheuttamia vaurioita rakenteisiin. Työn tavoitteena oli laskelmin selvittää ilmavirtausten suurusluokka, tarkastella vanhojen rakenteiden riskejä ja esittää eriasteisia ehdotuksia vanhojen rakenteiden ilmatiiviyden parantamiseen.
Tutkimus suoritettiin kirjallisuusselvityksenä ja tutkimuksen aineisto koostui kirjallisuudesta ja vanhojen rakennusten alkuperäisistä ohjekorteista, joissa ohjeistettiin omatoimirakentajia rakentamaan rakennuksia sen aikaisten ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Laskennallisissa tarkasteluissa havaittiin ilmavirtauksien reikien ja rakojen läpi kasvavan eksponentiaalisesti, kun raon tai reiän suuruus kasvoi. Ilmavirtauksien mukana kulkeutuu kosteutta, joka pahimmillaan voi kondensoitua rakenteisiin, jolloin rakenteiden vaurioitumisen mahdollisuus kasvaa. Ilmavirtaukset voivat myös kuivattaa rakenteita, mutta pahimmillaan virtausten mukana voi kulkeutua epäpuhdasta ilmaa sisätiloihin. Kolmen kirjallisuudesta saadun esimerkkikohteen tuloksista pystyttiin havaitsemaan, että pienikin ilmatiiviyden parantaminen on kannattavaa energiankulutuksen vähentämiseksi.
Ilmavuodot ovat kriittisimpiä rakennuksen alaosissa, jossa ne aiheuttavat eniten haittaa asumismukavuudelle. Rakennuksen yläosien ilmavuodot aiheuttavat harvoin sisäilmastoon haitallista asumismukavuuden laskua, mutta ne voivat aiheuttaa mikrobi- ja kosteusvaurioita rakennuksen rakenteille. Ilmatiiviyden parantaminen tulisi aina aloittaa rakennuksen alaosista, ja edetä tämän jälkeen rakenteissa ylöspäin. Rakennusvaippaa ja rakenteiden liittymiä tiivistäessä korvausilman järjestäminen on erityisen tärkeää, että korvausilma tulisi rakennukseen hallitusti ja rakenteiden painesuhteita pystyttäisiin hallitsemaan.
Tutkimus suoritettiin kirjallisuusselvityksenä ja tutkimuksen aineisto koostui kirjallisuudesta ja vanhojen rakennusten alkuperäisistä ohjekorteista, joissa ohjeistettiin omatoimirakentajia rakentamaan rakennuksia sen aikaisten ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Laskennallisissa tarkasteluissa havaittiin ilmavirtauksien reikien ja rakojen läpi kasvavan eksponentiaalisesti, kun raon tai reiän suuruus kasvoi. Ilmavirtauksien mukana kulkeutuu kosteutta, joka pahimmillaan voi kondensoitua rakenteisiin, jolloin rakenteiden vaurioitumisen mahdollisuus kasvaa. Ilmavirtaukset voivat myös kuivattaa rakenteita, mutta pahimmillaan virtausten mukana voi kulkeutua epäpuhdasta ilmaa sisätiloihin. Kolmen kirjallisuudesta saadun esimerkkikohteen tuloksista pystyttiin havaitsemaan, että pienikin ilmatiiviyden parantaminen on kannattavaa energiankulutuksen vähentämiseksi.
Ilmavuodot ovat kriittisimpiä rakennuksen alaosissa, jossa ne aiheuttavat eniten haittaa asumismukavuudelle. Rakennuksen yläosien ilmavuodot aiheuttavat harvoin sisäilmastoon haitallista asumismukavuuden laskua, mutta ne voivat aiheuttaa mikrobi- ja kosteusvaurioita rakennuksen rakenteille. Ilmatiiviyden parantaminen tulisi aina aloittaa rakennuksen alaosista, ja edetä tämän jälkeen rakenteissa ylöspäin. Rakennusvaippaa ja rakenteiden liittymiä tiivistäessä korvausilman järjestäminen on erityisen tärkeää, että korvausilma tulisi rakennukseen hallitusti ja rakenteiden painesuhteita pystyttäisiin hallitsemaan.