Terveys kaikissa politiikoissa -strategia Terveys 2015 -kansanterveysohjelmassa: Miten ja miksi poliittinen johtajuus, byrokratia ja resursointi vaikuttivat strategian toimeenpanoon?

Abstract

Terveys kaikissa politiikoissa (Health in All Policies, HiAP) on strategia, jonka avulla terveyteen liittyvät näkökulmat pyritään ottamaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Terveyssektorin ohella myös muilla politiikkasektoreilla tehdään päätöksiä ja toimia, jotka vaikuttavat terveyteen ja sen jakautumiseen väestössä. Onnistuneen terveyspolitiikan edellytyksenä onkin eri sektoreiden välinen yhteistyö terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi sekä riittävä ymmärrys eri sektoreilla tehtävien päätösten terveysvaikutuksista.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin Terveys kaikissa politiikoissa -strategian toimeenpanoa Terveys 2015 - kansanterveysohjelmassa. Erityisesti tutkittiin, miten ja miksi kolme kansainvälisissä tutkimuksissa tunnistettua HiAP-strategian toimeenpanoon vaikuttavaa tekijää – poliittinen johtajuus, byrokratia ja resursointi – vaikuttivat HiAP-strategian toimeenpanoon Suomessa. Terveys 2015 -kansanterveysohjelma laadittiin terveyden edistämisen kansalliseksi yhteistyöohjelmaksi vuosien 2001–2015 ajalle. Tutkimusta tehdessä se on ollut viimeisin Suomessa toimeenpantu kansanterveysohjelma, jonka avulla HiAP-strategiaa on toteutettu.

HiAP-strategian toimeenpano on haastavaa ja edellyttää monimutkaisen toimintaympäristön realiteettien ymmärtämistä. Toimeenpano on myös erilaista eri konteksteissa. HiAP on strategiana hyvin poliittista, jolloin tarkastelun tulisi kohdistua pelkän teknisen toteuttamisen sijasta myös politiikkaan ja siihen liittyviin ilmiöihin. Tämä tutkimus osaltaan vastaa tähän tiedon tarpeeseen tuoden HiAP-strategiaa terveyspoliittisena toimintana näkyvämmäksi.

Tutkimuksen aineistona toimivat kymmenen asiantuntijan haastattelut sekä dokumenttiaineisto. Tutkimusmenetelmänä on realistinen arvioiva tapaustutkimus, jossa aineistoa analysoidaan realistisen tieteenfilosofian näkökulmasta, teorialähtöisesti ja selittämiseen pyrkien. Realistisen otteen mukaisesti tutkimuksen etenemistä ja analyysiä ovat ohjanneet aiempien tutkimusten ja teorioiden pohjalta muodostetut hypoteesit, joiden lisäksi selittämisessä hyödynnetään hypoteeseihin pohjautuvia konteksti-mekanismi-tulos (CMO) -yhdistelmiä. CMO-yhdistelmien avulla voidaan paremmin ymmärtää, miten ja miksi erilaiset taustalla vaikuttavat mekanismit ovat johtaneet tiettyyn lopputulemaan HiAP-strategian toimeenpanossa tietyissä olosuhteissa.

Tulosten mukaan Terveys 2015 -kansanterveysohjelman perusperiaate, eli toiminta HiAP-strategian mukaisesti, on ollut haasteellista ja toimeenpanossa on ollut puutteita. Myös terveyssektorin omassa toiminnassa todettiin puutteita, eikä HiAP-strategiaa ole sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla priorisoitu. HiAP-strategian toimeenpanoa vaikeuttivat tulosten mukaan erityisesti niukka taloudellinen tilanne, riittämätön poliittinen tahto, päätöksenteon lyhytnäköisyys, periksiantamattomuus sekä projektiluonteisena painottuva toiminta, joka oli liiaksi yksittäisten innostuneiden kehittäjähenkilöiden varassa.

Tulosten perusteella HiAP-strategian toimeenpano edellyttää suomalaisessa kontekstissa ensinnäkin korkean tason poliittista tahtoa ja johtajuutta osoittamaan HiAP-strategian tärkeyttä. Näin HiAP-strategiaa voidaan myös priorisoida poliittisella agendalla ja saada muiden päättäjien kiinnostus heräämään. Toiseksi tarvitaan institutionaalisia rakenteita eli positiivista byrokratiaa luottamuksen ja hyvien käytäntöjen jatkuvuuden turvaamiseksi. Kolmantena toimeenpanon perusedellytyksenä on riittävä taloudellinen resursointi, jonka avulla voidaan myös viestiä aiheen merkityksestä.