Puolueiden hankintapolitiikka : Sisällönanalyysi kahdeksan eduskuntapuolueen julkisille hankinnoille asettamista tavoitteista

Abstract

Suomessa vuosittain tehtävien julkisten hankintojen arvo on noin 47 miljardia euroa, kun otetaan huomioon myös pienhankinnat ja julkisyhteisöjen toisiltaan tekemät hankinnat. Hankintoihin käytettävä euromäärä on merkittävä, joten ei ole yhdentekevää, mitä hankitaan ja millä ehdoilla. Hankintapoliittista ohjausta ja päätöksentekoa voidaan käyttää poliittisen vaikuttamisen välineenä puolueen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkielmassa kartoitettiin seitsemän suurimman eduskuntapuolueen julkisille hankinnoille asettamia tavoitteita sekä vertailtiin vasemmisto- ja oikeistopuolueiden suhtautumista palveluiden yksityistämiseen ja laajaan kilpailuttamiseen. Tulokset perustuvat kahdeksan suurimman eduskuntapuolueen vuoden 2021 kuntavaaliohjelmiin. Tutkielman menetelmänä toimi kuntavaaliohjelmien luokitteleva sisällönanalyysi. Menetelmässä on sekä aineistolähtöisiä että teoriasidonnaisia piirteitä, sillä luokittelussa hyödynnettiin loppuvuonna 2020 julkaistun kansallisen julkisten hankintojen strategian teemoja. Luokittelukategoriat muovautuivat kuitenkin aineistolähtöisessä tarkastelussa ohjelmista esiin nousseiden tavoitteiden perusteella. Tulokset osoittavat, että Vasemmistoliitto suhtautuu ainoana puolueena selkeän kielteisesti julkisten palveluiden yksityistämiseen. Vastoin aiempaan tutkimukseen perustuvia ennakko-odotuksia vasemmistopuolueista vihreät ja sosiaalidemokraatit kannattavat oikeistopuolueiden tapaan palveluiden tuottamista yhdessä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Kuntavaaliohjelmien sisällönanalyysi osoittaa, että puolueet tunnistavat julkiset hankinnat kokonaisuutena, jonka kautta voidaan ajaa erilaisia politiikkatavoitteita. Ohjelmissa mainitut tavoitteet liittyvät sosiaaliseen, ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen, innovatiivisuuteen sekä kuntien ja yritysten elinvoimaisuuteen. Pääosin tavoitteiden jakautuminen ei noudata vasemmisto–oikeisto-jakaumaa, sillä jokaisen luokittelukategorian tavoitteita mainitaan niin vasemmisto- kuin oikeistopuolueiden ohjelmissa. Se, miten usein eri tavoitteita käsitellään kuntavaaliohjelmissa, vaihtelee kuitenkin vasemmisto- ja oikeistopuolueiden välillä. Ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteita mainitaan useammin vasemmistopuolueiden ohjelmissa ja taloudellisen kestävyyden sekä kuntien ja yritysten elinvoimaisuuden tavoitteita oikeistopuolueiden ohjelmissa. Innovatiivisuustavoitteiden esiintymisessä ei ole yhteyttä siihen, miten puolueet sijoittuvat vasemmisto–oikeisto-akselille.