Kuopion Konepaja : menetelmiä vaihtoehtoisten tulevaisuuksien määrittelyyn
Pasanen, Laura (2021)
Pasanen, Laura
2021
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Master's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-09-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202108256789
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202108256789
Tiivistelmä
Rakennettu ympäristömme on jatkuvassa muutoksessa. Nopeasti ja laajalle leviävät yhteiskunnan rakenteelliset muutokset ja kriisit vaikuttavat rakennusten käyttöön ja kysyntään. Kun toiminta muuttuu tai sopivia käyttäjiä ei löydykään, kokonaisia maa-alueita ja rakennuksia jää muutoksissa vaille tarkoitusta. Globaalissa kestävyyskriisissä olemassa olevien rakennusten uudelleenkäyttö on tavoiteltavaa niin ilmaston, talouden kuin kulttuurinkin kestävyyden kannalta.
Miten sitten olemassa olevien rakennusten potentiaali ja käyttömahdollisuudet voitaisiin tunnistaa ja hyödyntää paremmin? Entä miten rakennusten käyttöä ja sopeutumista voitaisiin ennakoida? Vaikka käyttötarkoituksen muutos ei ole ajatuksena uusi, on suomalainen rakennusalan osaaminen keskittynyt uudisrakentamiseen. Jotta olemassa olevia rakennuksia pystyttäisiin hyödyntämään joustavammin ja kestävämmin, tarvitaan koko alalta uutta osaamista ja ajattelutapaa. Sen sijaan, että vanhat rakennukset pyritään muokkaamaan uusien käyttäjien ja toimintojen tarpeet edellä, olisi kestävämpää tutkia, millaista käyttöä rakennuksen nykyiset ominaispiirteet mahdollistavat.
Tässä diplomityössä rakennuksen sopeutuvaa uusiokäyttöä ja tulevaisuuden ennakointia käsitellään yhden kohderakennuksen kautta. Valittu kohde on Kuopiossa sijaitseva entinen VR:n Konepaja, jonka käyttö lakkautettiin vuonna 2002. Konepajan ensimmäiset osat valmistuivat vuonna 1932, ja myöhemmin rakennusta on laajennettu ja korotettu useassa eri vaiheessa aina 90-luvulle asti. Jo noin 20 vuotta vajaakäytöllä ollut Konepaja on muutoksen edessä, kun koko vanhaa asema- ja ratapiha-aluetta ollaan kaavoittamassa uuteen käyttöön.
Diplomityön tavoitteena on selvittää Konepaja-rakennukseen sopivia toimintoja rakennuksen ominaispiirteisiin perustuen sekä muodostaa löydettyjen vaihtoehtojen avulla erilaisia kehityspolkuja rakennuksen tulevaisuudesta. Työn välillisenä tavoitteena on testata menetelmiä, joilla suunnittelija, tilaaja, kaavoittaja ja hankkeen muut osapuolet voivat hahmottaa olemassa olevan rakennuksen käyttökelpoisuutta ja ennakoida sen tulevaisuutta.
Diplomityössä Konepajan tulevaisuuden selvittäminen ja menetelmien kehittäminen kulkevat rinnakkain. Työssä sovelletaan sekä käyttötarkoituksen valintaan kehitettyjä menetelmiä että tulevaisuuden tutkimuksen puolella käytettyä tulevaisuustaulukkomenetelmää. Selvityksen lopputuloksena Konepaja-rakennukselle kehitetään kolme erilaista skenaariotarinaa nykyhetkestä vuoteen 2050. Vaihtoehtoiset skenaariot osoittavat, että Konepaja on rakennuksena muuntautumiskykyinen ja rakennuksella voi olla yhden tulevaisuuden sijaan edessään vielä useita erilaisia käyttötarkoituksia.
Diplomityön tuloksia ja havaintoja voidaan hyödyntää Konepajan alueen kaavoitusta ja kiinteistön kehitystä koskevassa päätöksenteossa. Lisäksi työssä käytettyjä menetelmiä on mahdollista soveltaa minkä tahansa olemassa olevan rakennuksen tai rakennuskokonaisuuden tulevaisuuden selvittämiseen. The built environment is constantly changing. Rapid and widespread structural changes and crises in society are affecting the use and demand of buildings. When operations change or no suitable users are found, entire sites and buildings are left without purpose. In a global sustainability crisis, the reuse of existing buildings is desirable in terms of climate, economic and cultural sustainability.
So how can the potential and viable uses of existing buildings be identified and utilised? How could the use and adaptation of buildings be foreseen? From a historical perspective, reusing buildings is not a new idea. Still, in recent decades, Finnish construction know-how has focused on new construction. To reuse existing buildings in a more sustainable and flexible way, new skills and thinking are needed from across the industry. Instead of trying to adapt old buildings to the needs of new users and functions, it would be more sustainable to explore what kind of use the current characteristics of the building allow.
In this thesis, the adaptive reuse of a building and the forecast of the future are studied through one target building. The selected building is the former railway workshop of the Finnish Railways (VR), located in Kuopio. The first parts of the building were built in 1932, and later it has been expanded in several different stages until the 90s. The workshop was closed down in 2002. After 20 years of underutilization, the building will face a new phase as the entire old railway yard is being planned for new use.
The objective of the thesis is to find suitable functions for the railway workshop based on the characteristics of the building and then to form different paths for the future. The indirect goal of the work is to test methods by which different parties in a project can perceive the usability of an existing building and foresee its future.
In the thesis, the analysis of the building and the development of methods go hand in hand. The thesis combines both the methods developed for the change of use refurbishments and the scenario method called “Futures table”. As a result of the study, three different scenarios will be developed from now until 2050. Instead of one future, the alternative scenarios show that the old railway workshop has multiple futures as a mixed-use building.
The results and observations of the thesis can be utilized in decision-making concerning urban planning and property development. In addition, the methods used in the work can be applied to determine the future of any existing building or building complex.
Miten sitten olemassa olevien rakennusten potentiaali ja käyttömahdollisuudet voitaisiin tunnistaa ja hyödyntää paremmin? Entä miten rakennusten käyttöä ja sopeutumista voitaisiin ennakoida? Vaikka käyttötarkoituksen muutos ei ole ajatuksena uusi, on suomalainen rakennusalan osaaminen keskittynyt uudisrakentamiseen. Jotta olemassa olevia rakennuksia pystyttäisiin hyödyntämään joustavammin ja kestävämmin, tarvitaan koko alalta uutta osaamista ja ajattelutapaa. Sen sijaan, että vanhat rakennukset pyritään muokkaamaan uusien käyttäjien ja toimintojen tarpeet edellä, olisi kestävämpää tutkia, millaista käyttöä rakennuksen nykyiset ominaispiirteet mahdollistavat.
Tässä diplomityössä rakennuksen sopeutuvaa uusiokäyttöä ja tulevaisuuden ennakointia käsitellään yhden kohderakennuksen kautta. Valittu kohde on Kuopiossa sijaitseva entinen VR:n Konepaja, jonka käyttö lakkautettiin vuonna 2002. Konepajan ensimmäiset osat valmistuivat vuonna 1932, ja myöhemmin rakennusta on laajennettu ja korotettu useassa eri vaiheessa aina 90-luvulle asti. Jo noin 20 vuotta vajaakäytöllä ollut Konepaja on muutoksen edessä, kun koko vanhaa asema- ja ratapiha-aluetta ollaan kaavoittamassa uuteen käyttöön.
Diplomityön tavoitteena on selvittää Konepaja-rakennukseen sopivia toimintoja rakennuksen ominaispiirteisiin perustuen sekä muodostaa löydettyjen vaihtoehtojen avulla erilaisia kehityspolkuja rakennuksen tulevaisuudesta. Työn välillisenä tavoitteena on testata menetelmiä, joilla suunnittelija, tilaaja, kaavoittaja ja hankkeen muut osapuolet voivat hahmottaa olemassa olevan rakennuksen käyttökelpoisuutta ja ennakoida sen tulevaisuutta.
Diplomityössä Konepajan tulevaisuuden selvittäminen ja menetelmien kehittäminen kulkevat rinnakkain. Työssä sovelletaan sekä käyttötarkoituksen valintaan kehitettyjä menetelmiä että tulevaisuuden tutkimuksen puolella käytettyä tulevaisuustaulukkomenetelmää. Selvityksen lopputuloksena Konepaja-rakennukselle kehitetään kolme erilaista skenaariotarinaa nykyhetkestä vuoteen 2050. Vaihtoehtoiset skenaariot osoittavat, että Konepaja on rakennuksena muuntautumiskykyinen ja rakennuksella voi olla yhden tulevaisuuden sijaan edessään vielä useita erilaisia käyttötarkoituksia.
Diplomityön tuloksia ja havaintoja voidaan hyödyntää Konepajan alueen kaavoitusta ja kiinteistön kehitystä koskevassa päätöksenteossa. Lisäksi työssä käytettyjä menetelmiä on mahdollista soveltaa minkä tahansa olemassa olevan rakennuksen tai rakennuskokonaisuuden tulevaisuuden selvittämiseen.
So how can the potential and viable uses of existing buildings be identified and utilised? How could the use and adaptation of buildings be foreseen? From a historical perspective, reusing buildings is not a new idea. Still, in recent decades, Finnish construction know-how has focused on new construction. To reuse existing buildings in a more sustainable and flexible way, new skills and thinking are needed from across the industry. Instead of trying to adapt old buildings to the needs of new users and functions, it would be more sustainable to explore what kind of use the current characteristics of the building allow.
In this thesis, the adaptive reuse of a building and the forecast of the future are studied through one target building. The selected building is the former railway workshop of the Finnish Railways (VR), located in Kuopio. The first parts of the building were built in 1932, and later it has been expanded in several different stages until the 90s. The workshop was closed down in 2002. After 20 years of underutilization, the building will face a new phase as the entire old railway yard is being planned for new use.
The objective of the thesis is to find suitable functions for the railway workshop based on the characteristics of the building and then to form different paths for the future. The indirect goal of the work is to test methods by which different parties in a project can perceive the usability of an existing building and foresee its future.
In the thesis, the analysis of the building and the development of methods go hand in hand. The thesis combines both the methods developed for the change of use refurbishments and the scenario method called “Futures table”. As a result of the study, three different scenarios will be developed from now until 2050. Instead of one future, the alternative scenarios show that the old railway workshop has multiple futures as a mixed-use building.
The results and observations of the thesis can be utilized in decision-making concerning urban planning and property development. In addition, the methods used in the work can be applied to determine the future of any existing building or building complex.