Tunteet opettajan työtä ohjaamassa: Opettajien käsityksiä erilaisia tunteita herättävistä oppilaista
Peltola, Katri (2021)
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-09-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202108246765
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202108246765
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaiset oppilaat herättävät opettajissa miellyttäviä tai epämiellyttäviä tunteita sekä millaista toimintaa tunteisiin liittyy. Aiempien tutkimusten perusteella erityisesti kielteiset tunteet koetaan yksityisiksi, eikä niistä puhumista välttämättä pidetä hyväksyttävänä. Tunteita herättävät esimerkiksi oppilaiden erilaiset temperamentit ja käytös.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2020 eläytymismenetelmää hyödyntäen Alakoulun aarreaitta -nimisestä Facebook-ryhmästä anonyymillä kyselylomakkeella. Eri kehyskertomuksia oli kaksi, joista toinen keskittyi oppilaiden aiheuttamiin miellyttäviin ja toinen epämiellyttäviin tunteisiin. Tutkimuksessa noudatettiin fenomenografiaa eli tutkimuksen kohteena olivat eroavaisuudet opettajien käsityksissä.
Tutkimuksen perusteella opettajien tunteet ja toiminta liittyvät kahteen eri teemaan: hallinnan tunteeseen ja hallinnan tunteen puutteeseen. Ensimmäiseen liittyvät oppilaat, jotka jo ennestään toimivat opettajan tahtomalla tavalla. Heillä on hyvät sosiaaliset taidot ja heidän temperamenttinsa on hyvin kouluympäristöön soveltuva. Heihin liittyvät tunteet näyttäytyvät miellyttävinä ja liittyvät pääsääntöisesti myönteiseen palautteeseen ja kannustamiseen. Lisäksi opettaja saattaa käyttää oppilasta esimerkkinä toisille oppilaille. Myös myönteinen palaute voidaan kuitenkin nähdä hallinnan keinona. Tällöin opettaja myönteisen palautteen avulla vahvistaa oppilaan toivottua käytöstä ja temperamenttia.
Hallinnan puutteeseen liittyviä, pääasiassa epämiellyttäviä, tunteita puolestaan herää silloin, kun oppilas ei toimi opettajan tahtomalla tavalla eikä opettaja näin ollen hallitse häntä. Oppilaalla saattaa tällaisessa tapauksessa olla huonot sosiaaliset taidot tai huonosti kouluympäristöön soveltuva temperamentti. Silloin opettaja pyrkii palauttamaan hallinnan itselleen muun muassa myönteisen palautteen ja keskusteluiden avulla.
Tutkimustulosteni perusteella temperamenttia kuvaillaan useammin miellyttäviin tunteisiin liittyen ja käytöstä epämiellyttäviin tunteisiin liittyen. Temperamentti ja käytös on kuitenkin toisinaan vaikeaa erottaa toisistaan, mikä tekee opettajan työstä kompleksista. Oppilaisiin liittyvien tunteiden reflektointia ja tunnistamista olisi hyödyllistä harjoitella jo opettajankoulutuksessa, jotta opettajien toiminta olisi tarkoituksenmukaista.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2020 eläytymismenetelmää hyödyntäen Alakoulun aarreaitta -nimisestä Facebook-ryhmästä anonyymillä kyselylomakkeella. Eri kehyskertomuksia oli kaksi, joista toinen keskittyi oppilaiden aiheuttamiin miellyttäviin ja toinen epämiellyttäviin tunteisiin. Tutkimuksessa noudatettiin fenomenografiaa eli tutkimuksen kohteena olivat eroavaisuudet opettajien käsityksissä.
Tutkimuksen perusteella opettajien tunteet ja toiminta liittyvät kahteen eri teemaan: hallinnan tunteeseen ja hallinnan tunteen puutteeseen. Ensimmäiseen liittyvät oppilaat, jotka jo ennestään toimivat opettajan tahtomalla tavalla. Heillä on hyvät sosiaaliset taidot ja heidän temperamenttinsa on hyvin kouluympäristöön soveltuva. Heihin liittyvät tunteet näyttäytyvät miellyttävinä ja liittyvät pääsääntöisesti myönteiseen palautteeseen ja kannustamiseen. Lisäksi opettaja saattaa käyttää oppilasta esimerkkinä toisille oppilaille. Myös myönteinen palaute voidaan kuitenkin nähdä hallinnan keinona. Tällöin opettaja myönteisen palautteen avulla vahvistaa oppilaan toivottua käytöstä ja temperamenttia.
Hallinnan puutteeseen liittyviä, pääasiassa epämiellyttäviä, tunteita puolestaan herää silloin, kun oppilas ei toimi opettajan tahtomalla tavalla eikä opettaja näin ollen hallitse häntä. Oppilaalla saattaa tällaisessa tapauksessa olla huonot sosiaaliset taidot tai huonosti kouluympäristöön soveltuva temperamentti. Silloin opettaja pyrkii palauttamaan hallinnan itselleen muun muassa myönteisen palautteen ja keskusteluiden avulla.
Tutkimustulosteni perusteella temperamenttia kuvaillaan useammin miellyttäviin tunteisiin liittyen ja käytöstä epämiellyttäviin tunteisiin liittyen. Temperamentti ja käytös on kuitenkin toisinaan vaikeaa erottaa toisistaan, mikä tekee opettajan työstä kompleksista. Oppilaisiin liittyvien tunteiden reflektointia ja tunnistamista olisi hyödyllistä harjoitella jo opettajankoulutuksessa, jotta opettajien toiminta olisi tarkoituksenmukaista.