Nuorten syrjintäkokemusten yhteys mielenterveyteen maahanmuuttajilla ja kantasuomalaisilla
Lakkala, Katariina; Ordén, Pauli (2021)
2021
Psykologian maisteriohjelma - Master's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-09-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202108246739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202108246739
Tiivistelmä
Syrjintä on valitettavan yleinen ilmiö, jolla on monia kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Erityisen haavoittuvassa asemassa syrjinnälle voivat olla nuoret ja erilaiset vähemmistöryhmät. Vertailevaa tutkimusta syrjintäkokemusten vaikutuksista mielenterveyteen eri ihmisryhmissä on kuitenkin vähän. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme yläkouluikäisten kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien syrjintäkokemuksia sekä syrjintäkokemusten yhteyttä mielenterveysoireisiin. Lisäksi vertailimme syrjintäkokemusten ja mielenterveysoireiden yleisyyttä sekä tutkimme, eroaako syrjintäkokemusten ja mielenterveysoireiden välinen yhteys kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien ryhmissä.
Tutkimus toteutettiin poikkileikkausaineistolla, joka kerättiin kyselylomakkeilla. Otos koostui 7.–9.-luokkaa käyvistä peruskoulujen oppilaista eri puolilta Suomea (N = 2100). Tutkimuksen osallistujista 90 % oli syntynyt Suomessa ja 10 % oli maahanmuuttajia. Kyselylomakkeella kartoitettiin taustatietoja, syrjintäkokemuksia sekä mielenterveysoireista psykososiaalisia oireita ja traumaperäisiä stressioireita. Aineiston analyysi toteutettiin SPSS-ohjelmistolla käyttäen lineaarista regressioanalyysiä, riippumattomien otosten t-testiä sekä Mann-Whitneyn U-testiä.
Tulokset osoittivat useampien syrjintäkokemusten olevan kaikilla nuorilla yhteydessä vakavampiin psykososiaalisiin oireisiin ja traumaperäisiin stressioireisiin. Oletusten mukaisesti maahanmuuttajilla havaittiin kantasuomalaisia enemmän psykososiaalisia oireita. Oletusten vastaisesti maahanmuuttajilla ei kuitenkaan ollut kantasuomalaisia enemmän syrjintäkokemuksia tai traumaperäisiä stressioireita. Myöskään syrjintäkokemukset eivät oletusten vastaisesti olleet maahanmuuttajanuorilla voimakkaammin yhteydessä mielenterveysoireisiin kuin kantasuomalaisilla.
Tutkimus lisää ymmärrystä nuorten syrjintäkokemusten yleisyydestä ja yhteyksistä mielenterveysoireisiin. Tutkimus korostaa nuorten kokeman syrjinnän aiheuttamaa riskiä mielenterveydelle niin kantasuomalaisilla kuin maahanmuuttajillakin. Jatkossa olisi tärkeää tutkia, kuinka nuorten kokemaa syrjintää voidaan vähentää ja sen vaikutuksia ennaltaehkäistä. Myös jatkotutkimukset pitkittäisasetelmalla ovat tarpeen, jotta voidaan saada tietoa ilmiön syy-seuraussuhteista.
Tutkimus toteutettiin poikkileikkausaineistolla, joka kerättiin kyselylomakkeilla. Otos koostui 7.–9.-luokkaa käyvistä peruskoulujen oppilaista eri puolilta Suomea (N = 2100). Tutkimuksen osallistujista 90 % oli syntynyt Suomessa ja 10 % oli maahanmuuttajia. Kyselylomakkeella kartoitettiin taustatietoja, syrjintäkokemuksia sekä mielenterveysoireista psykososiaalisia oireita ja traumaperäisiä stressioireita. Aineiston analyysi toteutettiin SPSS-ohjelmistolla käyttäen lineaarista regressioanalyysiä, riippumattomien otosten t-testiä sekä Mann-Whitneyn U-testiä.
Tulokset osoittivat useampien syrjintäkokemusten olevan kaikilla nuorilla yhteydessä vakavampiin psykososiaalisiin oireisiin ja traumaperäisiin stressioireisiin. Oletusten mukaisesti maahanmuuttajilla havaittiin kantasuomalaisia enemmän psykososiaalisia oireita. Oletusten vastaisesti maahanmuuttajilla ei kuitenkaan ollut kantasuomalaisia enemmän syrjintäkokemuksia tai traumaperäisiä stressioireita. Myöskään syrjintäkokemukset eivät oletusten vastaisesti olleet maahanmuuttajanuorilla voimakkaammin yhteydessä mielenterveysoireisiin kuin kantasuomalaisilla.
Tutkimus lisää ymmärrystä nuorten syrjintäkokemusten yleisyydestä ja yhteyksistä mielenterveysoireisiin. Tutkimus korostaa nuorten kokeman syrjinnän aiheuttamaa riskiä mielenterveydelle niin kantasuomalaisilla kuin maahanmuuttajillakin. Jatkossa olisi tärkeää tutkia, kuinka nuorten kokemaa syrjintää voidaan vähentää ja sen vaikutuksia ennaltaehkäistä. Myös jatkotutkimukset pitkittäisasetelmalla ovat tarpeen, jotta voidaan saada tietoa ilmiön syy-seuraussuhteista.