Diplomaattitulkin rooli vuorovaikutuksessa: Tarkastelussa tulkkauksen verbaalinen taso Niinistön ja Putinin yhteisissä lehdistötilaisuuksissa (2016–2019)
Lehtola, Katariina (2021)
2021
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-09-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202108236702
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202108236702
Tiivistelmä
Käsitykset tulkin roolista viestejä välittävänä passiivisena kanavana tai koneena elävät edelleen, vaikka niitä on pyritty kumoamaan tulkkauksen tutkimuksessa jo pitkään. Tämä pro gradu -tutkielma jatkaa aihepiirin käsittelyä ja pyrkii havainnollistamaan, minkälainen rooli diplomaattitulkeilla on vuorovaikutuksessa ja nostamaan keskusteluun tulkkien merkittävän yhteiskunnallisen roolin politiikassa.
Tutkielmassa tarkastellaan diplomaattitulkin roolia tulkkauksen verbaalisesta tasosta käsin. Alkuperäistä puhetta ja tulketta vertailemalla havainnoidaan, minkälaisia verbaalisen tason muutoksia tulkkeissa esiintyy. Muutoksia tarkastelemalla selvitetään, mitä verbaalisen tason muutokset kertovat diplomaattitulkin roolista vuorovaikutustilanteessa. Tutkimuksen hypoteesina esitetään, että tulkki vaikuttaa keskeisesti vuorovaikutustilanteeseen. Tulkkeessa esiintyvien muutosten uskotaan osoittavan tulkin olevan yksi keskustelun osallistujista. Tulkki vaikuttaa vuorovaikutustilanteeseen sanallisin keinoin siinä määrin, että hänen ei voi tulkita olevan vain äänitorvi, joka toistaa sanotun.
Tutkielman teoriataustana on eri teoreetikoiden, tulkkaustilanteen osapuolten ja median näkemykset tulkin ja diplomaattitulkin roolista. Teoriaosiossa tarkastellaan myös leksikaalisia muutoksia yleisesti sekä vuorovaikutuksen ja modaalisuuden näkökulmasta. Tutkielman aineistona toimii kolme presidentti Niinistön ja presidentti Putinin litteroitua lehdistötilaisuutta. Lisäaineistoksi haastateltiin valtioneuvoston kanslian kielenkääntäjä Maarit Paunia. Aineistosta löydetyt muutokset lajiteltiin ennalta määritettyihin muutoskategorioihin, ja niiden mahdollisia syitä selvitettiin. Analyysityökaluna käytettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa, jolla suodatettiin ja laskettiin aineistosta tutkimuksen kannalta relevantteja tietoja.
Tutkielman tulokset antavat viitteitä diplomaattitulkin itsenäisestä roolista vuorovaikutustilanteessa, ja häntä voi pitää yhtenä keskustelun osallistujista. Tulkki ohjaa tulkkaustilanteen vuorovaikutusta verbaaliselta tasolta. Esimerkiksi lisäyksellä tulkki voi korostaa me-henkeä ja yhteistyötä. Tai tulkki voi poistaa puhuttelun tai toistoa epäolennaisena tietona. Tällöin hän jättää enemmän tilaa puhujalle. Tai tulkki voi korvaamalla lieventää puhujan puhetta esimerkiksi kutsumalla Krimin valtausta Krimin liittämiseksi Venäjään. Tulkki voi myös vaihtaa asioiden esittämisjärjestystä ja selkeyttää näin alkuperäistä puheenvuoroa. Lisäksi aineistosta oli havaittavissa, että diplomaattitulkkien tulkkeissa on vastaavanlaisia muutoksia ja virheitä kuin muillakin tulkeilla. Vertaukset viestejä välittävistä koneista eivät vaikuta pitävän paikkaansa.
Tutkielma onnistuu kattavasti erittelemään tulkkauksessa tapahtuvia muutoksia ja avaamaan mahdollisia syitä niille. Tutkimus valottaa diplomaattitulkin roolia vuorovaikutuksessa ja nostaa valokeilaan tulkkien yhteiskunnallisen aseman. Aiheeseen jää kuitenkin vielä paljon tilaa lisätutkimukselle.
Tutkielmassa tarkastellaan diplomaattitulkin roolia tulkkauksen verbaalisesta tasosta käsin. Alkuperäistä puhetta ja tulketta vertailemalla havainnoidaan, minkälaisia verbaalisen tason muutoksia tulkkeissa esiintyy. Muutoksia tarkastelemalla selvitetään, mitä verbaalisen tason muutokset kertovat diplomaattitulkin roolista vuorovaikutustilanteessa. Tutkimuksen hypoteesina esitetään, että tulkki vaikuttaa keskeisesti vuorovaikutustilanteeseen. Tulkkeessa esiintyvien muutosten uskotaan osoittavan tulkin olevan yksi keskustelun osallistujista. Tulkki vaikuttaa vuorovaikutustilanteeseen sanallisin keinoin siinä määrin, että hänen ei voi tulkita olevan vain äänitorvi, joka toistaa sanotun.
Tutkielman teoriataustana on eri teoreetikoiden, tulkkaustilanteen osapuolten ja median näkemykset tulkin ja diplomaattitulkin roolista. Teoriaosiossa tarkastellaan myös leksikaalisia muutoksia yleisesti sekä vuorovaikutuksen ja modaalisuuden näkökulmasta. Tutkielman aineistona toimii kolme presidentti Niinistön ja presidentti Putinin litteroitua lehdistötilaisuutta. Lisäaineistoksi haastateltiin valtioneuvoston kanslian kielenkääntäjä Maarit Paunia. Aineistosta löydetyt muutokset lajiteltiin ennalta määritettyihin muutoskategorioihin, ja niiden mahdollisia syitä selvitettiin. Analyysityökaluna käytettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa, jolla suodatettiin ja laskettiin aineistosta tutkimuksen kannalta relevantteja tietoja.
Tutkielman tulokset antavat viitteitä diplomaattitulkin itsenäisestä roolista vuorovaikutustilanteessa, ja häntä voi pitää yhtenä keskustelun osallistujista. Tulkki ohjaa tulkkaustilanteen vuorovaikutusta verbaaliselta tasolta. Esimerkiksi lisäyksellä tulkki voi korostaa me-henkeä ja yhteistyötä. Tai tulkki voi poistaa puhuttelun tai toistoa epäolennaisena tietona. Tällöin hän jättää enemmän tilaa puhujalle. Tai tulkki voi korvaamalla lieventää puhujan puhetta esimerkiksi kutsumalla Krimin valtausta Krimin liittämiseksi Venäjään. Tulkki voi myös vaihtaa asioiden esittämisjärjestystä ja selkeyttää näin alkuperäistä puheenvuoroa. Lisäksi aineistosta oli havaittavissa, että diplomaattitulkkien tulkkeissa on vastaavanlaisia muutoksia ja virheitä kuin muillakin tulkeilla. Vertaukset viestejä välittävistä koneista eivät vaikuta pitävän paikkaansa.
Tutkielma onnistuu kattavasti erittelemään tulkkauksessa tapahtuvia muutoksia ja avaamaan mahdollisia syitä niille. Tutkimus valottaa diplomaattitulkin roolia vuorovaikutuksessa ja nostaa valokeilaan tulkkien yhteiskunnallisen aseman. Aiheeseen jää kuitenkin vielä paljon tilaa lisätutkimukselle.