Sukupuolen merkityksellistäminen rekrytointihaastattelussa

Abstract

Tässä sosiaalipsykologian Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sukupuolen merkityksellisyyttä rekrytointihaastatteluissa. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä työhaastatteluja ja rekrytointiprosesseja on tutkittu suhteellisen vähän. Lisäksi on tehty vähemmän aiempaa tutkimusta sukupuolikategorioiden näyttäytymisestä rekrytointihaastatteluissa. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi, millä tavoin rekrytointihaastatteluissa sukupuolikategorioita tuodaan esiin, ja mitä näillä nais- ja mieskategoriaan liitettävillä kategorioiden tai kategorisointien valitsemisella saadaan aikaan rekrytointihaastatteluissa käytävissä vuorovaikutustilanteissa. Toivon, että tutkielmastani on hyötyä rekrytointihaastattelujen ja myös organisaatiokulttuurin kehittämisessä.

Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat stereotypiat, kategoriat ja kategorisointi. Analyysimenetelmänä käytin jäsenkategoria-analyysia, jonka avulla selvitin, miten sukupuolta merkityksellistetään rekrytointihaastatteluissa. Tutkimusaineistoni koostuu Koneen Säätiön rahoittamassa ”Testaamisen sosiologia — Persoonallisuustestit työelämän ideaalisubjekteja rakentamassa” -hankkeessa kerätystä videokuvatusta rekrytointihaastatteluaineistosta. Rekrytointifirman tekemissä työhaastatteluissa (n=8) haastatellaan henkilöitä erilaisiin organisaatioiden asiantuntija- tai esihenkilötehtäviin. Haastattelut on toteutettu soveltuvuustestien jälkeen.

Jäsenkategoria-analyysin avulla tuotiin esiin, miten sukupuolta merkityksellistettiin aineistossa erottamalla mies—nainen kategoriaparin avulla miehisiä ja naisellisia ominaisuuksia, rooleja sekä työtehtäviä. Aineistosta havaittiin, että naiseus ja mieheys liitettiin moniin erilaisiin perhevelvollisuuksiin. Analyysini tulokset osoittavat, että sukupuoliin liitettävillä kategorisoinneilla ja kategorioilla työhaastatteluissa haastateltavat toivat esiin muun muassa sitä, kuinka tulevat työyhteisössä toimeen erilaisten ihmisten kanssa tai sitä, että ovat toimineet monille erilaisille henkilöille esihenkilöinä. Rekrytointiprosesseja tulisi myös jatkossa tutkia lisää, sillä se tuottaa merkittävää tietoa ja tärkeää lisäarvoa työelämän kontekstista.