Rakennuksen energiatehokkuuden data-analyysimenetelmät

Abstract

Rakennussektori on suurin yksittäinen energiaa käyttävä sektori maailmassa, minkä lisäksi se tuottaa myös suuren määrän kasvihuonekaasupäästöjä. Energiankulutuksen trendi rakennussektorilla on vain kasvamaan päin, johtuen esimerkiksi uusien laitteiden, kuten kodinkoneiden ja tietokoneiden, asennusten vuoksi. Työn tarkoituksena on kartoittaa metodeja, joilla rakennusten energiatehokkuutta voidaan analysoida ja rakennusten energiankulutusta pienentää.

Rakennusten energiankulutukseen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten rakennuksen koko, sijainti ja sen käyttäjien energiankulutustottumukset. Suurimmat energiasyöpöt rakennuksissa ovat lämmitys ja viilennys, kuuma vesi sekä valaistus. Tällä hetkellä rakennusten energiakulutusta pyritään pienentämään erilaisin säädöksin. Euroopassa on tätä varten kaksi pääsäädöstä: EED (Energy Efficiency Directive) ja EPBD (Energy Performance of Buildings Directive). Energiankulutusta pystytään pienentämään erilaisin remontein ja jälkiasennuksin, rakennuksen käyttäjien kulutustottumuksiin puuttumalla tai erilaisin tietoteknisin ratkaisuin. Näistä viimeisellä uskotaan olevan suurin potentiaali rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa.

Rakennusten energiankulutusta mallintamalla voidaan selvittää, mikä on pienin mahdollinen energiamäärä, jolla saadaan täytettyä käyttäjän vaatimat kriteerit esimerkiksi sisäilman lämpötilalle. Eri analyysimenetelmät voidaan jakaa laskentapohjaisiin, mittauspohjaisiin tai näitä kahta yhdisteleviin hybridimalleihin. Rakennusten energiankulutusta analysoitaessa ovat mittauspohjaiset menetelmät kaikista sopivimpia, sillä laskentapohjaiset ja hybridimenetelmät vaativat yksityiskohtaista tietoa rakennuksen ominaisuuksista, mitä on harvoin saatavilla.

Näiden analyysimenetelmien tuloksia voidaan hyödyntää niin kansallisella tasolla, yrityksissä kuin kotitalouksissakin. Tulokset voivat toimia päätöksenteon työkaluina energiantuotannon vaatimuksia mietittäessä tai uusien materiaalien ja teknologioiden käyttöönotossa rakennusvaiheessa. Lisäksi analyysimenetelmiä hyödyntämällä on suuri potentiaali resurssien, kuten rahan säästöön, niin yksittäisille kuluttajille kuin valtioillekin.