N’avait-elle pas assez souffert ?: Madame Bovaryn vapaa epäsuora esitys ja sen suomennokset käännösuniversaaliteorian valossa
Tikka, Tiia (2021)
2021
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-08-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202108176581
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202108176581
Tiivistelmä
Vapaa epäsuora esitys (VEE) on erityinen kerronnan muoto, jonka muutoksia käännöksissä käsittelen tässä tutkielmassa. Tutkielman aineisto kerättiin Gustav Flaubertin Madame Bovarysta ja sen kahdesta suomennoksesta. Niistä ensimmäisen on kääntänyt Eino Palola ja toisen Anna-Maija Viitanen. Tarkoitukseni on tutkia, millaisia muutoksia VEE:ssä tapahtuu ja miten suomennokset sen osalta eroavat toisistaan. VEE:n lisäksi tarkastelen käännösten muutoksia käännösuniversaaliteorian valossa. Tutkin, millaisia normaalistavia ja eksplisiittistäviä seikkoja niistä nousee esille, ja tukevatko löydökseni käännösuniversaaliteoriaa.
Aluksi esittelen teoreettista taustaa, eli mitä VEE on ja miten se voidaan tunnistaa. Sitten jatkan käännösuniversaaliteorian esittelyllä keskittyen etenkin kahteen tutkimaani käännösuniversaaliin, normaalistamiseen ja eksplisiittistämiseen. Sivuan myös uudelleenkääntämishypoteesia, sillä hyödynnän tutkielmassani romaanin kahta eri-ikäistä käännöstä.
Tutkielman seuraavassa osassa esittelen VEE:tä Madame Bovaryssa ja sen suomennoksissa runsaiden esimerkkien avulla. Kerron yksityiskohtaisesti sen tunnistamisperusteista ja perustelen tekemiäni tulkintoja. Vertaan kutakin VEE-katkelmaa vastaaviin kohtiin suomenkielisissä teksteissä.
Lopulta arvioin tunnistamaani VEE:tä ja sen tuntomerkkejä käännösuniversaaliteorian valossa. Havainnollistan ensin, millaisia normaalistamisen ja eksplisiittistämisen merkkejä käännöksissä on nähtävissä. Sitten erittelen muutosten mahdollisia vaikutuksia lukijaan ja sitä, ovatko muutokset todella universaalisia.
Lopuksi esitän yhteenvetona tulokseni. VEE on useimmiten säilynyt käännöksissä, mutta se on heikentynyt. Tutkielmani tukee käännösuniversaaliteoriaa, sillä siinä on nähtävissä sekä normaalistamista että eksplisiittistämistä. Tavallisin normaalistamisen muoto on muutokset välimerkeissä, kun taas eksplisiittistäminen näkyy parhaiten persoonapronominien muutoksissa. Tulokset eivät kuitenkaan ole aivan yksiselitteisiä, sillä myös joitakin päinvastaisia suuntauksia on nähtävissä. Mahdollisia jatkotutkimusaiheita ovat muun muassa VEE:n muutosten vaikutus lukijaan ja VEE:n leviäminen.
Aluksi esittelen teoreettista taustaa, eli mitä VEE on ja miten se voidaan tunnistaa. Sitten jatkan käännösuniversaaliteorian esittelyllä keskittyen etenkin kahteen tutkimaani käännösuniversaaliin, normaalistamiseen ja eksplisiittistämiseen. Sivuan myös uudelleenkääntämishypoteesia, sillä hyödynnän tutkielmassani romaanin kahta eri-ikäistä käännöstä.
Tutkielman seuraavassa osassa esittelen VEE:tä Madame Bovaryssa ja sen suomennoksissa runsaiden esimerkkien avulla. Kerron yksityiskohtaisesti sen tunnistamisperusteista ja perustelen tekemiäni tulkintoja. Vertaan kutakin VEE-katkelmaa vastaaviin kohtiin suomenkielisissä teksteissä.
Lopulta arvioin tunnistamaani VEE:tä ja sen tuntomerkkejä käännösuniversaaliteorian valossa. Havainnollistan ensin, millaisia normaalistamisen ja eksplisiittistämisen merkkejä käännöksissä on nähtävissä. Sitten erittelen muutosten mahdollisia vaikutuksia lukijaan ja sitä, ovatko muutokset todella universaalisia.
Lopuksi esitän yhteenvetona tulokseni. VEE on useimmiten säilynyt käännöksissä, mutta se on heikentynyt. Tutkielmani tukee käännösuniversaaliteoriaa, sillä siinä on nähtävissä sekä normaalistamista että eksplisiittistämistä. Tavallisin normaalistamisen muoto on muutokset välimerkeissä, kun taas eksplisiittistäminen näkyy parhaiten persoonapronominien muutoksissa. Tulokset eivät kuitenkaan ole aivan yksiselitteisiä, sillä myös joitakin päinvastaisia suuntauksia on nähtävissä. Mahdollisia jatkotutkimusaiheita ovat muun muassa VEE:n muutosten vaikutus lukijaan ja VEE:n leviäminen.