Lasten ja nuorten sitouttaminen judoharrastukseen

Bergmann, Anni

Lasten ja nuorten sitouttaminen judoharrastukseen

Bergmann, Anni (2021)

Avaa tiedosto

BergmannAnni.pdf (728.8Kt)

Lataukset:

Bergmann, Anni

2021

Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Hyväksymispäivämäärä

2021-09-01

Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202108126535

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää 10–18-vuotiaiden eli juniori-ikäisten judoharrastajien valmentajien näkemyksiä siitä, miten he tukevat valmennuksessaan junioreiden sitoutumista judoharrastukseen. Tämän lisäksi tutkimuksessa selvitettiin valmentajien näkemyksiä siitä, miten junioreiden judoharrastustoimintaa tulisi kehittää, jotta se tukisi heidän sitoutumistaan paremmin.
Koska harrastajan sisäisellä motivaatiolla on yhteys harrastukseen sitoutumisen kanssa, valittiin tutkimuksen taustateoriaksi sisäisen motivaation syntymistä kuvaava itsemääräämisteoria. Teorian avulla aineistosta pyrittiin selvittämään, miten juniori-ikäisten valmennuksessa otetaan tällä hetkellä huomioon sisäisen motivaation syntymisen kannalta oleelliset psykologiset perustarpeet: autonomia, sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä pätevyyden tunne. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus ja tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta. Tutkimusaineisto analysoitiin sekä teorialähtöisen että teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksessa selvisi, että valmentajat tukevat juniori-ikäisten judoharrastajien sitoutumista antamalla harrastajille vapautta välttäen heidän liiallista kontrollointiaan sekä harjoittelun pakonomaisuutta, kohtaamalla heitä yksilöllisesti, antamalla heille positiivista palautetta, eriyttämällä harjoitteita taitotasoerot huomioiden sekä tuomalla esiin harrastajien vahvuuksia. Valmentajien vastauksista tehtyjen johtopäätösten kautta todettiin, että junioreiden sitoutumista vahvistavia toimenpiteitä voisivat olla suunnitelmallisempi ryhmäyttäminen, autonomisemman toimintakulttuurin juurruttaminen osaksi judoharrastustoimintaa sekä joukkuekilpailujen suosiminen yksilökisojen sijaan.
Valmentajien mukaan junioreiden judoharrastustoiminnan kehittäminen vaatisi ensisijaisesti rakenteellisia muutoksia ja merkittävin muutos olisi korvausten saaminen valmennustyöstä. Tämä mahdollistaisi valmentajien paremman kouluttamisen ja sitä kautta toiminnasta olisi mahdollista saada johdonmukaisempaa sekä monipuolisempaa. Valmentajien kouluttamisen avulla olisi mahdollista lisätä valmentajien tietoisuutta esimerkiksi ryhmäyttämisen sekä autonomian tunteen merkityksestä harrastukseen sitoutumisen kannalta.
Vaikka asioita tehdään jo tämänhetkisessä toiminnassa sitoutumisen kannalta onnistuneesti, tutkimus osoitti, että toimintaa on mahdollista parantaa nykyisestä ottamalla sisäiseen motivaatioon liittyviä psykologisia perustarpeita entistä paremmin huomioon. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi judovalmentajien koulutuksien suunnittelussa, minkä myötä suomalaisen judon harrastajamääriä voitaisiin saada kasvatettua nykyisestä. Tutkimuksen aihepiiri on myös yhteiskunnallisesti merkityksellinen, sillä lasten ja nuorten vahvempi sitoutuminen organisoituun urheiluharrastustoimintaan voisi olla yksi tapa lisätä heidän liikunta-aktiivisuuttaan. Lisääntyneellä liikunta-aktiivisuudella olisi todennäköisesti myönteisiä vaikutuksia yksilöiden terveyteen ja sitä kautta terveydenhuollon kustannuksien pienentymiseen.

Kokoelmat

Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [39483]