Pihakannen kuivatus ja pohjarakennesuunnittelu
Åkerlind, Antti (2021)
2021
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-08-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202108116518
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202108116518
Tiivistelmä
Diplomityössä selvitettiin, miten pihakannen kuivatus ja pohjarakennesuunnittelu tulisi toteuttaa. Pihakansien rakenne on muuttunut viime vuosina viherkerroinajattelun ja hulevesivaatimusten myötä. Nykymuotoisen viherpihakannen kuivatuksesta ja pohjarakennesuunnittelusta ei ole ohjeita, vaikka pihakansia suunnitellaan koko ajan. Työn tarkoituksena oli selvittää olemassa oleva tieto, kirjata se ylös ja laatia ohjeita suunnitteluun.
Tutkimuksen kirjallisuustieto kerättiin pihakansia koskevasta kirjallisuudesta ja pihakansia sivuavasta kirjallisuudesta. Rakennusalalla käytössä oleva hiljainen tieto tuotiin esiin haastattelututkimuksen avulla.
Työssä selvitettiin nykyisin käytössä olevat pihakansien rakenteet. Pihakannen rungon, kansirakenteen, päällysrakenteen, viheralueiden, istutusaltaiden, salaojituksen ja kaivojen periaatteet selitettiin kirjallisuuden sekä haastatteluissa esille tulleiden tietojen perusteella. Käytössä olevista ja toimivaksi todetuista rakenteista laadittiin tyyppipiirustukset.
Pihakannen suunnitteluprosessin nykytila kuvattiin haastatteluiden perusteella. Työssä esitettiin kuivatuksen ja pintatasaussuunnittelun perusteet sekä rakennusten esteettömyysvaatimukset.
Pihakansien haasteista käytiin läpi korkomaailma, hulevesien viivyttäminen, salaojitus, päällysrakenne, vesieristys, liittyminen ympäröiviin rakennuksiin, vaiheistus, kaavoitus ja suunnittelurajat. Korkomaailman sovittamiseen esitettiin kaikki esiin tulleet ratkaisut. Hulevesien viivyttäminen pihakannen rakenteessa todettiin toimimattomaksi ratkaisuksi. Salaojitukseen käytössä olevat vaihtoehdot esiteltiin ja lisäksi ehdotettiin vettä läpäisevän kantavan kerroksen käyttöä pihakansirakenteessa. Pihakannen päällysrakennekerrokselle määritettiin minimikerrospaksuudet, jotka listattiin taulukkoon. Vesieristyksen, ympäröiviin rakennuksiin liittymisen ja vaiheistuksen ongelmakohtia mainittiin. Kaavoituksen merkitys pihakansien rakentamisessa tuotiin esiin. Suunnittelurajoista ja tehtävistä kirjoitettiin kuvaus, josta selviää jokaisen suunnittelualan osuus.
Työssä esiteltiin kaksi esimerkkikohdetta. Työn tuloksena syntyi 5 periaatepiirustusta pihakannen rakenteesta, taulukko pihakannen päällysrakennekerroksen minimipaksuuksista sekä kuvaus pihakannen suunnittelurajoista. Lisäksi työn aikana tunnistettiin jatkotutkimustarpeita.
Tutkimuksen kirjallisuustieto kerättiin pihakansia koskevasta kirjallisuudesta ja pihakansia sivuavasta kirjallisuudesta. Rakennusalalla käytössä oleva hiljainen tieto tuotiin esiin haastattelututkimuksen avulla.
Työssä selvitettiin nykyisin käytössä olevat pihakansien rakenteet. Pihakannen rungon, kansirakenteen, päällysrakenteen, viheralueiden, istutusaltaiden, salaojituksen ja kaivojen periaatteet selitettiin kirjallisuuden sekä haastatteluissa esille tulleiden tietojen perusteella. Käytössä olevista ja toimivaksi todetuista rakenteista laadittiin tyyppipiirustukset.
Pihakannen suunnitteluprosessin nykytila kuvattiin haastatteluiden perusteella. Työssä esitettiin kuivatuksen ja pintatasaussuunnittelun perusteet sekä rakennusten esteettömyysvaatimukset.
Pihakansien haasteista käytiin läpi korkomaailma, hulevesien viivyttäminen, salaojitus, päällysrakenne, vesieristys, liittyminen ympäröiviin rakennuksiin, vaiheistus, kaavoitus ja suunnittelurajat. Korkomaailman sovittamiseen esitettiin kaikki esiin tulleet ratkaisut. Hulevesien viivyttäminen pihakannen rakenteessa todettiin toimimattomaksi ratkaisuksi. Salaojitukseen käytössä olevat vaihtoehdot esiteltiin ja lisäksi ehdotettiin vettä läpäisevän kantavan kerroksen käyttöä pihakansirakenteessa. Pihakannen päällysrakennekerrokselle määritettiin minimikerrospaksuudet, jotka listattiin taulukkoon. Vesieristyksen, ympäröiviin rakennuksiin liittymisen ja vaiheistuksen ongelmakohtia mainittiin. Kaavoituksen merkitys pihakansien rakentamisessa tuotiin esiin. Suunnittelurajoista ja tehtävistä kirjoitettiin kuvaus, josta selviää jokaisen suunnittelualan osuus.
Työssä esiteltiin kaksi esimerkkikohdetta. Työn tuloksena syntyi 5 periaatepiirustusta pihakannen rakenteesta, taulukko pihakannen päällysrakennekerroksen minimipaksuuksista sekä kuvaus pihakannen suunnittelurajoista. Lisäksi työn aikana tunnistettiin jatkotutkimustarpeita.