Alakoulun oppilaiden kokemuksia liikuntataidon oppimisesta kahdessa eri oppimisympäristössä
Rinteelä, Lotta-Mari (2021)
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-08-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202108056446
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202108056446
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia alakoulun oppilailla on liikuntataidon oppimisesta kahdessa eri oppimisympäristössä. Liikuntataidoksi tähän tutkimukseen valittiin välineenkäsittelytaidoista lyömisen taito. Oppimisympäristöt jaotellaan opettajajohtoiseen ympäristöön, jossa korostuvat lineaariset taitojen oppimisen menetelmät, ja oppilaskeskeiseen ympäristöön, jossa korostuu nonlineaaripedagoginen lähestymistapa taitojen oppimisessa. Ajankohtaisten tutkimusten mukaan lasten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt, joten tämän tutkimuksen tarkoituksena oli erityisesti selvittää fyysisesti vähemmän aktiivisten oppilaiden kokemuksia taidon oppimisesta näissä kahdessa eri ympäristössä.
Tutkimusaineisto on kerätty poikkeuksellisissa oloissa keväällä 2021. Aineisto koostuu kolmesta osasta: opettajan vapaamuotoisesta haastattelusta, liikuntatunneista sekä oppilaiden haastatteluista. Opettajan haastattelussa pyrittiin selvittämään kyseisen luokan oppilaiden liikuntataustoja. Tutkija suunnitteli sekä toteutti liikuntatunnit molemmissa oppimisympäristöissä teorian, oman ammattitaitonsa sekä opetussuunnitelman valossa. Liikuntatuntien jälkeen oppilaita haastateltiin.
Tutkimus on laadullinen lapsinäkökulmainen tapaustutkimus. Keskeistä on tuoda esille juuri lasten omia kokemuksia liikuntataidon oppimisesta. Lapsinäkökulmaisuus ilmenee tutkimuksessa monella tasolla. Tapaustutkimuksessa pyritään ymmärtämään jotakin tiettyä tapausta tai ilmiötä mahdollisimman syvällisesti. Analyysi on tehty teoriasidonnaisen sisällönanalyysin mukaisesti. Analyysivaiheessa sekä tulosten esittelyssä on hyödynnetty mixed method -menetelmää, mikä tarkoittaa laadullisten ja määrällisten menetelmien yhdistämistä.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että suurin osa oppilaista koki oppivansa paremmin opettajajohtoisessa oppimisympäristössä. Tutkimukseen osallistui 11 oppilasta, joista neljä oppilasta koki olevansa fyysisesti vähemmän aktiivisia. Kaikki neljä fyysisesti vähemmän aktiivista oppilasta kokivat oppineensa paremmin opettajajohtoisessa ympäristössä. Seitsemän oppilasta koki olevansa fyysisesti hyvin aktiivisia, ja neljä heistä koki oppineensa paremmin opettajajohtoisessa ympäristössä, kun taas kolme oppilasta oppilaskeskeisessä ympäristössä. Tuloksissa nousee esille, että opettajajohtoisuus koettiin tärkeäksi osaksi taitojen oppimista molemmissa ryhmissä, mutta erityisesti fyysisesti aktiivisemmat oppilaat omaavat valmiuksia toimia oppilaskeskeisessä ympäristössä, jossa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja itseohjautuvuuden merkitykset kasvavat. Hyvin yllättävänä voidaan pitää sitä, että näinkin moni oppilaista koki opettajajohtoisen ympäristön itselleen sopivammaksi.
Tutkimusaineisto on kerätty poikkeuksellisissa oloissa keväällä 2021. Aineisto koostuu kolmesta osasta: opettajan vapaamuotoisesta haastattelusta, liikuntatunneista sekä oppilaiden haastatteluista. Opettajan haastattelussa pyrittiin selvittämään kyseisen luokan oppilaiden liikuntataustoja. Tutkija suunnitteli sekä toteutti liikuntatunnit molemmissa oppimisympäristöissä teorian, oman ammattitaitonsa sekä opetussuunnitelman valossa. Liikuntatuntien jälkeen oppilaita haastateltiin.
Tutkimus on laadullinen lapsinäkökulmainen tapaustutkimus. Keskeistä on tuoda esille juuri lasten omia kokemuksia liikuntataidon oppimisesta. Lapsinäkökulmaisuus ilmenee tutkimuksessa monella tasolla. Tapaustutkimuksessa pyritään ymmärtämään jotakin tiettyä tapausta tai ilmiötä mahdollisimman syvällisesti. Analyysi on tehty teoriasidonnaisen sisällönanalyysin mukaisesti. Analyysivaiheessa sekä tulosten esittelyssä on hyödynnetty mixed method -menetelmää, mikä tarkoittaa laadullisten ja määrällisten menetelmien yhdistämistä.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että suurin osa oppilaista koki oppivansa paremmin opettajajohtoisessa oppimisympäristössä. Tutkimukseen osallistui 11 oppilasta, joista neljä oppilasta koki olevansa fyysisesti vähemmän aktiivisia. Kaikki neljä fyysisesti vähemmän aktiivista oppilasta kokivat oppineensa paremmin opettajajohtoisessa ympäristössä. Seitsemän oppilasta koki olevansa fyysisesti hyvin aktiivisia, ja neljä heistä koki oppineensa paremmin opettajajohtoisessa ympäristössä, kun taas kolme oppilasta oppilaskeskeisessä ympäristössä. Tuloksissa nousee esille, että opettajajohtoisuus koettiin tärkeäksi osaksi taitojen oppimista molemmissa ryhmissä, mutta erityisesti fyysisesti aktiivisemmat oppilaat omaavat valmiuksia toimia oppilaskeskeisessä ympäristössä, jossa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja itseohjautuvuuden merkitykset kasvavat. Hyvin yllättävänä voidaan pitää sitä, että näinkin moni oppilaista koki opettajajohtoisen ympäristön itselleen sopivammaksi.