Vocational Upper Secondary Institution Mergers in Finland : Analysis on the Benefits and Beneficiaries
Pyy, Jorma (2021)
Pyy, Jorma
Tampere University
2021
Teknis-taloudellinen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Business and Technology Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2021-08-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2046-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2046-1
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia koulufuusioiden roolia koulujen menestymisessä eri sidosryhmien näkökannalta suomalaisessa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Sidosryhmiä olivat valtio, ylläpitäjät, henkilöstö ja opiskelijat. Erityisesti oli tarkoitus tutkia ja analysoida millaisia etuja kukin sidosryhmä oli saanut. Samalla tutkittiin eri tekijöiden vaikutusta koulujen menestymiseen lähinnä taloudellisten tekijöiden kautta niiden suuren merkityksen takia. Fuusioista mahdollisesti saavutettavat hyödyt ja haitat jaettiin neljään luokkaan. Nämä olivat: 1) lyhyen- ja 2) pitkän aikavälin vaikutukset koulujen saavutuksiin, 3) rahoituksen muutoksen vaikutukset ja 4) hallinnon muutosten vaikutukset. Näitä tutkittiin koulujen panosten (resurssien kuten rahoitus, käyttökustannukset, palkat, opettajien lukumäärä, jne.) ja tuotosten (mitattuna esim. tulosindeksillä, suoritettujen opintoviikkojen määrällä per opiskelija per vuosi ja valmistuneiden määrällä) kautta. Tärkein käytetty mittari koulujen suoritukselle oli Opetushallituksen laskema tulosindeksi.
Tutkimus muodostuu kahdesta toisiinsa liittyvästä empiirisestä osasta, joissa käytettiin kvantitatiivisia menetelmiä. Ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin kahden erilaisen oppilaitoksen tekemää fuusiota. Toinen oli yksityinen oppilaitos, jossa oli kaksi koulutusalaa. Toinen oppilaitos oli kuntayhtymän, jossa oli 7 koulutusalaa. Toisessa vaiheessa tutkittiin kaikki Suomen ammatillisten oppilaitosten tekemät fuusiot ja niistä vuosina 2008 ja 2009 tehdyt valikoituivat tähän tutkimukseen tarkempaa analyysiä varten. Pääasiallisena metodina käytettiin regressio- ja varianssianalyysiä sekä niiden testejä. Tulosten varmistamiseksi, mutta myös menetelmien rajoitusten vuoksi käytettiin sekä parametrisia että ei-parametrisia menetelmiä.
Empiirinen data kerättiin Opetushallituksen ja muista tilastoista. Data koostui koulujen tuotos- ja panosmittareista sisältäen tietoja kustannuksista toiminnoittain sekä saaduista tuotoista. Työn lähdeaineistona käytettiin myös erilaisia ei rahassa mitattavia tuotoksia ja panoksia, kuten esim. lähiopetuksen ja valmistuneiden kuin myös opiskelijoiden lukumääriä. Analyysin toisen vaiheen alussa oli käytössä yhteensä 30 muuttujaa, joiden lukumäärä pieneni analyysin aikana etsittäessä koulujen suoritukseen vaikuttavia merkityksellisimpiä muuttujia. Mallista tai sidosryhmästä riippuen saatiin aluksi noin 10 keskeistä muuttujaa, joista 5-8 osoittautui tilastollisesti merkitseviksi.
Tämä tutkimus väittää, että on olemassa kolme tärkeää tekijää, jotka vaikuttavat fuusion onnistumiseen. Ensimmäinen ja tärkein kaikkien sidosryhmien kannalta on tulosindeksi, koska osa oppilaitosten rahoituksesta riippuu siitä ja se myös rakentaa oppilaitosten imagoa. Tästä johtuen tulosindeksin parantaminen on kaikille kouluille tärkeää. Tulosindeksi huomioi itse asiassa opiskelijoiden menestymisen opinnoissaan sekä valmistumisen jälkeen taustatiedot mukaan lukien paljastaen myös sen, kuinka koulut ovat jakaneet resurssinsa mahdollistaakseen opiskelijoiden menestyksen. Toinen tekijä on opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrä. Se paljastaa mm. kuinka nopeasti opiskelijat suorittavat opintojaan ja valmistuvat ja on täten lyhyen ja pitkän tähtäimen hyötyjen tai haittojen indikaattori. Tällä on puolestaan vaikutus tulosindeksiin ja sitä kautta muihinkin sidosryhmiin. Kolmas tekijä on lähiopetuksen määrä per opiskelija, joka hyödyttää lähinnä opiskelijoita, mutta epäsuorasti myös muita sidosryhmiä ollen pääosin lyhyen tähtäimen indikaattori.
Tulosten perusteella eri sidosryhmille on toteutunut vain vähän tai ei lainkaan hyötyjä fuusioista tässä käytetyillä mittareilla mitattuna. Valtio ja oppilaitosten ylläpitäjät eivät ole saaneet taloudellisia hyötyjä. Ne ovat kyllä saaneet suurempia yksiköitä, mutta ovatko ne vahvempia, jäi epäselväksi. Ainakaan valtio ei ole saanut taloudellisia hyötyjä. Ylläpitäjien näkökulmasta ne ovat saaneet ainakin saman määrän rahoitusta kuin ilman fuusiotakin. Henkilöstö on pitänyt asemansa työpaikkojen säilymisen muodossa. Suurin sidosryhmä - opiskelijat - ei näytä hyötyneen fuusioista. He eivät valmistu nopeammin, eivät saa enempää lähiopetusta tai suorita enemmän opintoviikkoja kuin ennen fuusiota tai verrattaessa ei fuusioituneisiin kouluihin. Voidaankin väittää, että koulujen kaikki toiminnot ovat säilyneet lähes ennallaan ja koska odotetut hyödyt eivät ole toteutuneet, niin suurella todennäköisyydellä fuusiot ovat epäonnistuneet. Edellä kerrotut asiat viittaavat siihen, että ei ole saavutettu pitkän tai lyhyen tähtäimen etuja. Rahoituksen leikkaus vaikuttaa mahdollistavan synergiaetuja ja kasvanut hallinto on yksi tekijä ehkäisemässä potentiaalisten säästöjen saavuttamista.
Tutkimus muodostuu kahdesta toisiinsa liittyvästä empiirisestä osasta, joissa käytettiin kvantitatiivisia menetelmiä. Ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin kahden erilaisen oppilaitoksen tekemää fuusiota. Toinen oli yksityinen oppilaitos, jossa oli kaksi koulutusalaa. Toinen oppilaitos oli kuntayhtymän, jossa oli 7 koulutusalaa. Toisessa vaiheessa tutkittiin kaikki Suomen ammatillisten oppilaitosten tekemät fuusiot ja niistä vuosina 2008 ja 2009 tehdyt valikoituivat tähän tutkimukseen tarkempaa analyysiä varten. Pääasiallisena metodina käytettiin regressio- ja varianssianalyysiä sekä niiden testejä. Tulosten varmistamiseksi, mutta myös menetelmien rajoitusten vuoksi käytettiin sekä parametrisia että ei-parametrisia menetelmiä.
Empiirinen data kerättiin Opetushallituksen ja muista tilastoista. Data koostui koulujen tuotos- ja panosmittareista sisältäen tietoja kustannuksista toiminnoittain sekä saaduista tuotoista. Työn lähdeaineistona käytettiin myös erilaisia ei rahassa mitattavia tuotoksia ja panoksia, kuten esim. lähiopetuksen ja valmistuneiden kuin myös opiskelijoiden lukumääriä. Analyysin toisen vaiheen alussa oli käytössä yhteensä 30 muuttujaa, joiden lukumäärä pieneni analyysin aikana etsittäessä koulujen suoritukseen vaikuttavia merkityksellisimpiä muuttujia. Mallista tai sidosryhmästä riippuen saatiin aluksi noin 10 keskeistä muuttujaa, joista 5-8 osoittautui tilastollisesti merkitseviksi.
Tämä tutkimus väittää, että on olemassa kolme tärkeää tekijää, jotka vaikuttavat fuusion onnistumiseen. Ensimmäinen ja tärkein kaikkien sidosryhmien kannalta on tulosindeksi, koska osa oppilaitosten rahoituksesta riippuu siitä ja se myös rakentaa oppilaitosten imagoa. Tästä johtuen tulosindeksin parantaminen on kaikille kouluille tärkeää. Tulosindeksi huomioi itse asiassa opiskelijoiden menestymisen opinnoissaan sekä valmistumisen jälkeen taustatiedot mukaan lukien paljastaen myös sen, kuinka koulut ovat jakaneet resurssinsa mahdollistaakseen opiskelijoiden menestyksen. Toinen tekijä on opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrä. Se paljastaa mm. kuinka nopeasti opiskelijat suorittavat opintojaan ja valmistuvat ja on täten lyhyen ja pitkän tähtäimen hyötyjen tai haittojen indikaattori. Tällä on puolestaan vaikutus tulosindeksiin ja sitä kautta muihinkin sidosryhmiin. Kolmas tekijä on lähiopetuksen määrä per opiskelija, joka hyödyttää lähinnä opiskelijoita, mutta epäsuorasti myös muita sidosryhmiä ollen pääosin lyhyen tähtäimen indikaattori.
Tulosten perusteella eri sidosryhmille on toteutunut vain vähän tai ei lainkaan hyötyjä fuusioista tässä käytetyillä mittareilla mitattuna. Valtio ja oppilaitosten ylläpitäjät eivät ole saaneet taloudellisia hyötyjä. Ne ovat kyllä saaneet suurempia yksiköitä, mutta ovatko ne vahvempia, jäi epäselväksi. Ainakaan valtio ei ole saanut taloudellisia hyötyjä. Ylläpitäjien näkökulmasta ne ovat saaneet ainakin saman määrän rahoitusta kuin ilman fuusiotakin. Henkilöstö on pitänyt asemansa työpaikkojen säilymisen muodossa. Suurin sidosryhmä - opiskelijat - ei näytä hyötyneen fuusioista. He eivät valmistu nopeammin, eivät saa enempää lähiopetusta tai suorita enemmän opintoviikkoja kuin ennen fuusiota tai verrattaessa ei fuusioituneisiin kouluihin. Voidaankin väittää, että koulujen kaikki toiminnot ovat säilyneet lähes ennallaan ja koska odotetut hyödyt eivät ole toteutuneet, niin suurella todennäköisyydellä fuusiot ovat epäonnistuneet. Edellä kerrotut asiat viittaavat siihen, että ei ole saavutettu pitkän tai lyhyen tähtäimen etuja. Rahoituksen leikkaus vaikuttaa mahdollistavan synergiaetuja ja kasvanut hallinto on yksi tekijä ehkäisemässä potentiaalisten säästöjen saavuttamista.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4980]