Patriots on Air : A Study of Russian and Georgian TV Journalism

Abstract

Tämä väitöskirja tarkastelee patriotismin merkitystä venäläisille ja georgialaisille TV-toimittajille. Lähtökohtana on, että patriotismin käsitteellä on merkitystä erityisesti yhteiskunnissa, joita uhkaa sisäinen tai ulkoinen konflikti. Niin Georgiassa kuin Venäjällä poliittiset johtajat ovat käyttäneet käsitettä ideologisena työkaluna. Venäjällä valtio rahoittaa patrioottisen kasvatuksen ohjelmia.

Tutkimusaineisto koostuu venäläisten ja georgialaisten toimittajien teemahaastatteluista sekä katsauksesta televisiokanavien sosiaalisen median keskusteluihin patrioottisten tapahtumien aikana: Voiton päivänä eli toukokuun yhdeksäntenä Venäjällä sekä Georgian ja Venäjän välisen viiden päivän sodan 10-vuotispäivänä elokuussa 2018.

Haastatellut toimittajat työskentelevät tai ovat työskennelleet tai muutoin tiiviissä yhteistyössä television kanssa. Televisio valittiin tutkimuskohteeksi, sillä huolimatta kansalaisten median käytön nopeista muutoksista ja television katsojamäärien laskusta, televisio on yhä suurin uutisten lähde venäläisten ja georgialaisten enemmistölle. Television omistussuhteista myös kiistellään monissa maissa, ja valtiolla on siihen intressi.

Tutkimusaineiston analyysissa käytetään temaattista analyysia, ja tuloksena erotetaan temaattisia puhetapoja television ympärillä. Journalisteille patriotismi on sekä syvän henkilökohtainen, intiimi tunne, ja sotilaallinen käsite. Patrioottisia narratiiveja hyödynnetään myös niin kutsutussa informaatiosodassa Venäjän ja lännen välillä.

Suurten TV-kanavien sosiaalisen median alustoilla käytävän keskustelun analyysi paljasti, että patrioottisina päivinä sosiaalisen median kupla on kiitollinen ja isänmaallinen. Sosiaalisen median käyttäjät muistavat sotasankareita, ilmaisevat kiitollisuutta heille ja erityisesti Georgiassa osallistuvat poliittisiin debatteihin.

Tutkimuksen teoreettinen pohja on Benedict Andersonin perinteisessä nationalismiteoriassa sekä Charles Taylorin ajatuksissa ”modernin sosiaalisesta kuvitelmasta” (”modern social imaginary”). Näiden käsitteiden kautta tutkimus pohtii nationalismin ja patriotismin eroja ja yhteneväisyyksiä. Tässä tutkimuksessa patriotismi ymmärretään toiminnaksi, joka voi olla kansalaislähtöistä, byrokraattista, tai kulttuuris-symbolista.

Toinen tärkeä käsite tutkimuksessa on Vamik Volkanin suurryhmäidentiteetti. Volkan on osoittanut työssään, että yksilöllisten identiteettien lisäksi meillä on suurryhmäidentiteetti, joka erottaa meidät tietyn ryhmän jäseniksi. Kullakin ryhmällä on omat valitut traumat ja kunnian aiheet, joista tulee osa suurryhmäidentiteettiä. Georgiassa ja Venäjällä patrioottiseen ajatteluun kuuluvat ajatus uhrauksista, kärsimyksestä ja menneestä kunniasta.

Tutkimus osoittaa, että patriotismi on eräs sateenvarjokäsite, joka vaikuttaa siihen, miten journalistit näkevät itsensä ammattilaisina ja kansalaisina. Median taloudellinen malli on myös merkittävä tekijä. Venäjällä valtio on television suuromistaja, ja Georgiassa omistajuudesta kiistelevät poliittisesti vaikutusvaltaiset liikemiehet. Journalistien ymmärrys patriotismista on aina myös henkilökohtaista ja kunkin ryhmän suurryhmäidentiteetti vaikuttaa siihen. Patrioottisen paineen alla työskentelevät toimittajat löytävät omat keinonsa toimia, ja ne vaihtelevat yksilöstä toiseen.

This doctoral dissertation analyzes the meaning of patriotism for television journalists in Russia and Georgia. The starting point is that patriotism as a concept that carries a set of meanings in societies threatened by an external and internal conflict. In both Georgia and Russia, the concept has been used by political leaders as an ideological tool. In Russia, there are even state-funded programmes of patriotic education.

The research data consists of thematic interviews with journalists in Georgia and Russia and of a review of social media discussions during patriotic events: Victory Day, May 9th in Russia and the 10th anniversary of the Five-Day War between Georgia and Russia in August 2018.

The interviewed journalists either work, have worked, or are in close contact with television. Television was chosen television as the object of study because despite the very fast changes in citizens’ media usage and the drop-in television viewership, television remains the biggest source of news for the majority of citizens in Russia and Georgia. The ownership of television is also contested in both countries, and the state has its own interests around it.

The interview data is analyzed using a thematic analysis, and as a result, different thematic patterns around patriotism are being found. The journalists find patriotism both a deeply personal, intimate feeling, and as a militaristic concept. Patriotic narratives are also utilized in the so-called information warfare between Russia and the West.

The analysis of the discussions in the social media platforms of major television channels during patriotic events revealed that the social media bubble is grateful and patriotic. Social media users of the television channels commemorate heroes of war, demonstrate gratitude and especially in the case of Georgia, engage in political debates.

Theoretically, the research draws from Benedict Anderson’s traditional nationalism theory; and Charles Taylor’s ideas about modern social imaginaries, drawing in the reader further towards understanding the differences and similarities between nationalism and patriotism. In this research patriotism is understood as an activity that can be civic, bureaucratic, or cultural-symbolic.

Other important concepts for this study are large group identities by Vamik Volkan. In his work, Volkan has demonstrated that, in addition to individual identities, we possess large group identities that separate us as members of certain groups. Those groups have their own chosen traumas and glories that have become a part of the large group identity. In both Georgia and Russia, patriotic thinking carries an idea of sacrifice, suffering, and past glory.

This research shows that patriotism is one umbrella concept that affects the way journalists see their position as professionals and as citizens. The economic model around the media is another major affecting factor. In Russia, the state is a major stakeholder in television, and in Georgia competing politically influential business- men fight over the ownership. However, there is always a personal touch in how journalists see both patriotism and their own work, and this stems from large group identities. Journalists working under patriotic pressure find their ways to cope, and this varies from one individual to another.